Finanssiala ry (FA) kokoaa suomalaisen finanssialan näkemyksiä yhteen ja ajaa jäsentensä etuja. FA edustaa Suomessa toimivia pankkeja, henki-, työeläke- ja vahinkovakuutusyhtiöitä sekä sijoitusrahasto- ja rahoitusyhtiöitä ja arvopaperivälittäjiä. Osa hoitaa lakisääteisiä sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia.
FA:n jäsenet: https://www.finanssiala.fi/jasenet-ja-hallitus/
Lisätietoa: finanssiala.fi
Ammattiurheilijoiden työtapaturma- ja eläketurvan kehittäminen.
ASP-järjestelmän uudistaminen siten, että yhä useammalla suomalaisella olisi mahdollisuus toteuttaa unelmansa omistusasumisesta nopeammin ja joustavammin.
Asuntorahoituksen sääntelyn muutokset, jotta asuntorahoituksella voitaisiin tukea paremmin kansalaisten omistusasuntohaaveita ja asuntokaupan toimivuutta.
Pankkien vakavaraisuussäännöstön Basel III:n kansallinen toimeenpano. Finanssialan mielestä Suomen on otettava käyttöön vähäriskisiä asuntolainoja koskeva sääntelyoptio. Lisäksi laissa on säilytettävä nykyinen viiden prosentin enimmäismäärä järjestelmäriskejä koskevalle lisäpääomavaatimukselle.
Suomalaisten digi- ja asiointiosaamisen edistäminen. Erityisesti ikäihmisten digi- ja taloustaitoihin sekä heille annettavaan digineuvontaan on panostettava.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden paperityön digitalisoiminen, jotta tieto esimerkiksi vakuutusyhtiöiden ja sote-palveluiden välillä kulkisi jatkossa jouhevasti sähköisesti.
Yritysten ja viranomaisten välinen keskitetty tiedonvälitysjärjestelmä, jossa yritysten taloustiedot liikkuvat eri osapuolten välillä yhteisten standardien mukaisesti ja määrämuotoisena.
FA on tuonut esille eläkeuudistuksen valmisteluun yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden edunvalvojana näkemyksiä sijoitustoiminnan ja vakavaraisuutta koskevissa asioissa.
Rahoitusdatan käyttökehyksen perustaminen (FIDA / Open Finance). FA:n mukaan esitystä on selvennettävä ja rajattava huomattavasti. Esimerkiksi kansalliseen sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia ja eläkkeitä ei tule pitää soveltamisalan piirissä.
Finnveran roolin ja sääntelyn kehittäminen niin, että se toimii jatkossakin markkinapuutteiden paikkaajana, muttei ala tosiasiallisesti kilpailla yksityisten rahoittajien kanssa.
Huijausten ja petosten torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet. Esimerkiksi EU-sääntelyyn on sisällytettävä somealustoille, hakukoneoperaattoreille jne. velvoite kitkeä rikollisten mainoksia alustoiltaan. Kaikille sähköisten tiedonsiirtopalveluiden tarjoajille on asetettava velvoite torjua huijauksia yhteistyössä pankkien kanssa.
Rahoitusalan toimijoiden keskinäisen ja viranomaisten kanssa tehtävän tiedonvaihdon mahdollistaminen talousrikollisuuden ja rahanpesun ehkäisemiseksi ja torjumiseksi.
Vakuutusalan elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (IRRD). Erillisen sääntelyn kehittämisen sijaan vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevää Solvenssi II:ta tulisi kehittää siihen suuntaan, että se kattaisi myös vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisun entistäkin paremmin.
Kansankapitalismin ja suomalaisten vaurastumisen edistäminen. Kotitalouksien sijoitukset yrityksiin luovat työpaikkoja, innovaatiota ja verotuloja. Yksilöiden pitkäaikainen säästäminen ja esimerkiksi vanhuuteen varautuminen helpottavat julkisen sektorin kustannuspainetta.
Kestävä rahoitus eli finanssialan liiketoiminnot, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. EU on säännellyt viime vuosina kestävän rahoituksen sijoitustoimintoja, ja pankkivalvojat ovat luoneet ohjeistusta kestävyysriskien huomioimisesta lainanannossa.
Käteisen käyttö ja käteisinfrastruktuurin turvaaminen.
Euroopan unionissa valmisteltavaan käteisasetukseen vaikuttaminen. Käteissääntelyssä on otettava huomioon jäsenvaltioiden erot ja sääntelyyn on voitava vaikuttaa paikallisesti. Nykymallinen sääntely on ollut riittävää Suomessa, EU-tasoinen sääntely käteisen saatavuuden turvaamiseksi ei ole välttämätöntä.
Vastasyntyneiden ns. osakesäästötilin selvitys. FA on esitellyt oman mallinsa vastasyntyneen osakesäästötilin toteuttamiseksi eli Lapsen Säästöstartin.
Osakesäästötilin laajentaminen mm. sijoitusrahastoihin sekä tilirajoitusten poistaminen, jotta suomalaiset voivat hajauttaa säästöjään tehokkaammin ja kilpailu sijoituspalveluissa vahvistuu.
Yritysrahoituksen saatavuus kiristyneessä sääntely-ympäristössä ja yleisten rahoituskriteerien selventäminen.
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verokannusteen palauttaminen, jotta suomalaiset voivat täydentää työeläkettä, vahvistaa omaa taloudellista turvaa ja tukea kansankapitalismia pitkäjänteisesti.
Pankkien luotonanto haja-asutusalueiden yrityksille ja taloyhtiöille sekä maatalousyrityksille.
Rahoitusvälineiden kaupankäyntiä ja sijoitustuotteiden tarjoamista koskeva sääntelyn kehittäminen, jotta sijoittajansuoja, markkinoiden toimivuus ja yritysten raportointivelvoitteet voidaan toteuttaa tarkoituksenmukaisesti ilman tarpeetonta sääntelytaakkaa.
Offline‑maksamisen kehittäminen, jotta maksaminen toimisi myös pitkittyneissä häiriötilanteissa ja maksujärjestelmien huoltovarmuus voidaan varmistaa ilman, että uusi sääntely vaarantaa maksamisen infrastruktuurin toimivuutta.
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän tekninen kehittäminen.
Maksunsaajan tarkistuksen sääntelyn ja toimeenpano.
Pankkien makrovakaussääntelyn yksinkertaistaminen ja ennakoitavuuden parantaminen, jotta päällekkäiset pääomapuskurit, epäselvä riskiperustelu ja kansalliset tulkintaerot eivät heikennä pankkien kilpailukykyä, luotonantoa tai EU‑markkinoiden toimivuutta.
Peruspankkipalvelusääntelyn osalta FA:n tavoitteena on, ettei peruspankkipalveluihin lisätä raskaita lisävelvoitteita. Tavoitteena turvata palvelujen saatavuus mikroyrityksille ja yhdistyksille ilman kohtuuttomia kustannuksia ja sopimusvapauden rajoituksia.
EU:n pääomamarkkinoiden kehittäminen entistä monipuolisemmiksi ja toimivammiksi. Se on tehtävä sääntelystä johtuvia pullonkauloja karsimalla ja markkinaehtoisesti.
Rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet. FA:n tavoitteena on, että viranomaisten ja finanssialan välistä tietojenvaihtoa lisätään sekä sallitaan finanssialan toimijoiden keskinäinen tietojen vaihto epätavallisista tai epäilyttävistä liiketoimista.
Rahastolainsäädännön kehittäminen, jotta suomalaisella rahastoliiketoiminnalla olisi samat toimintaedellytykset ja -mahdollisuudet kuin muiden EU-maiden rahastoyhtiöillä. Suomessa on toimeenpantava EU-lainsäädännön mahdollistamat rahastorakenteet ja tehdään näitä koskevat tarpeelliset verolainsäädännön muutokset esimerkiksi pitkäaikaissijoittamiseen tarkoitettujen ELTIF-rahastojen (European Long Term Investment Fund) osalta. Kilpailutilanteen parantamiseksi Suomessa pitäisi sallia rahastoille myös Keski-Euroopassa yleinen vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiömallin muoto.
Rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion tekeminen, jotta tunnistettaisiin kansallinen lisäsääntely, joka vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten rahoitusta. Samalla pitäisi varmistaa sääntelyn yhdenmukaisuus keskeisiin verrokki- ja kilpailijamaihin nähden.
Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntelyn Solvenssi II toimeenpano, jotta vakavaraisuussääntely tukee vakuutusyhtiöiden riskienhallintaa ilman tarpeetonta hallinnollista kuormaa: kansallinen täytäntöönpano selkeäksi, raportointia ja valvontaa yksinkertaistetaan, ja likviditeettivaatimukset sovitetaan kohtuullisiksi suhteessa yhtiöiden toimintaan
Valtiovallan on säädettävä valtakunnallinen julkisten sote-palveluiden palvelulupaus. Kansalaiset tarvitsevat tiedon, miten kattavia ja miten toteutettuja verovaroin kustannettavia sote-palveluita heillä on oikeus saada, ja millaiset palvelut jäävät yksilön omalle vastuulle.
Sääntelyn yksinkertaistaminen. Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn keventäminen sekä asumisen ja rakentamisen rahoittamisen pullonkaulojen sääntelyn sujuvoittaminen.
Suomalaisten talousosaamisen vahvistaminen ja parantaminen. Tavoitteena on tukea ja lisätä taloudenhallintaa koskevaa tietämystä yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Suomessa on osana talousosaamisen kansallista strategiaa otettu tavoitteeksi tehdä suomalaisista maailman talousosaavin kansa vuoteen 2030 mennessä. Tähän valistustyöhän tarvitaan myös valtiovallan vahva tukia ja resurssointia.
Suomen työeläkejärjestelmän rahoituksellisen kestävyyden ja hajautetun toimintamallin turvaaminen: järjestelmää kehitetään parantamalla sijoitustoiminnan edellytyksiä ilman poliittista ohjausta, jotta pitkän aikavälin maksupaine kevenee ja vakaa, hyvin toimiva työeläketurva säilyy nykyisille ja tuleville sukupolville.
Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminnan ulkoistaminen
Vakuutusyhtiöiden maksukyvyttömyystilanteisiin liittyvä vakuutusalan yhteistakuujärjestelmä, jolloin konkurssitilanteessa muut yhtiöt vastaisivat vakuutuskorvausten suorittamisesta, jos konkurssiin menneen yhtiön varat eivät siihen riitä. FA:n näkemyksen mukaan vakuutusyhtiöiden konkurssitilanteisiin ei tarvita EU:n laajuisia järjestelyjä, sillä Suomessa on jo voimassa laaja yhteistakuu lakisääteisissä vakuutuksissa.
Verohallinnon oikeus vertailutietoihin. Verohallinto hakee lakimuutoksella oikeutta suomalaisten korttiosto- ja tilitietoihin. FA kannattaa henkilötietojen käsittelyä rajatuissa tarkastuksissa, mutta vastustaa laajoja, kohdistamattomia keräyksiä. Lainvalmistelussa on huomioitava perusoikeudet, tietosuoja sekä kustannusten korvaaminen tiedonluovuttajille.
Vähittäissijoittajan suojan kehittäminen, jotta sijoittaja saa selkeämpää tietoa, tasapainoisen tuotevalikoiman ja palvelua ilman liiallisia rajoitteita, jotka heikentäisivät valinnanvapautta ja sijoittamisen edellytyksiä.
Yrittäjien eläkejärjestelmän kehittäminen, jotta rahastointi saataisiin käyntiin, maksutulon ennakoitavuus paranisi ja YEL:n pitkän aikavälin rahoitus kestäisi ilman jatkuvaa valtion lisätukea.
Osakeyhtiölain ja osuuskuntalain tarkistaminen, jotta pääomarakenteen sääntely olisi selkeää, ristiriidat vakuutusyhtiölain kanssa poistuisivat ja yhtiöiden vakavaraisuussääntely säilyisi toimivana.
Yrityslähestymiskiellon säätäminen, jotta työnantajilla on tehokkaat keinot suojella työntekijöitä ja asiakkaita häiriöiltä ja uhkailulta, parantaa työ- ja asiointiturvallisuutta ja selkeyttää oikeudellista prosessia.
Suomen ei pidä ottaa käyttöön rahoitustoimintaveroa tai rahoitusmarkkinaveroa. Uudet finanssialaan kohdistuvat erillisverot heikentäisivät suomalaisen finanssialan kilpailumahdollisuuksia ja lisäisivät kustannuksia, jotka todennäköisesti heijastuisivat myös asiakkaille.
Verovapaille yhteisöille ei pidä asettaa lähdeveroa, sillä se asettaisi suomalaiset toimijat epäedulliseen asemaan suhteessa ulkomaisiin toimijoihin ja voisi johtaa jopa rahastojen hallinnoinnin siirtymiseen maihin, joissa veroa ei ole. Lisäksi se aiheuttaisi huomattavia lisäkustannuksia mm. kotimaisille työeläkeyhtiöille.
Arvonlisäverotusta koskevan ViDA-direktiivin kansallinen toimeenpano ilman kansallisia lisävelvoitteita tai laajennuksia.
Finanssialan arvonlisäveroselvitys EU-tasolla. FA on pitänyt mm. esillä, että mahdolliset tulevat veroratkaisujen ei pidä koskea työeläkeyhtiöitä.
Kiinteistöinvestointien arvonlisäveromuutos siten, että menettelyn tulisi olla jatkossakin olisi yksinkertaista ja selkeää, eikä muutos saa aiheuttaa lisää hallinnollista työtä eikä ylimääräisiä kassavirtoja.
OECD:n minimiverotushanke ja minimiveron kansallinen implementointi. OECD:n side-by-side sopimus ja pysyvien helpotussääntöjen tarve.
Elinkeinoverolain ja IFRS-standardin selvityshanke. Lakia elinkeinotulon verottamisesta sekä konserniavustusten verotuksesta on päivitettävä niin, että verolainsäädäntö ei ohjaa tilinpäätöksen laatimista. Lisäksi Suomen elinkeinoverotusta on kehitettävä siten, että se vastaa keskeisten kilpailijamaidemme ajantasaista verotuskäytäntöä.
ASP-lainsäädännön kehittäminen
Asuntokauppalain uudistaminen
Finanssialan kasvustrategia -työryhmä
Peruspankkipalveluita ja luottolaitoksia koskevan sääntelyn muutostarpeiden arviointi
Maksupalvelulainsäädännön uudistaminen (EU-valmistelu)
Rahoitusalan toimijoiden keskinäisen ja viranomaisten kanssa tehtävän tiedonvaihdon mahdollistaminen talousrikollisuuden ja rahanpesun ehkäisemiseksi ja torjumiseksi
Julkisuuslain ajantasaistaminen
Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka, valtiontalouden näkymät.
Digitaalinen euro. Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digitaalisen euron, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä.
Eläkeuudistus. FA on tuonut esille eläkeuudistuksen valmisteluun yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden edunvalvojana näkemyksiä sijoitustoiminnan ja vakavaraisuutta koskevissa asioissa.
Vastasyntyneiden ns. osakesäästötilin selvitys. FA on vaikuttanut, jotta hallitus aloittaisi hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitun selvityksen vastasyntyneiden ns. osakesäästötilin mahdollisuudesta, ja kertonut FA:n valmistelemasta mallista Lapsen Säästöstartista.
Energiatodistusten tarve pankkien näkökulmasta ja energiatehokkuuden rahoitus. Energiatodistusten yleistymistä tulisi edistää sisällyttämällä kansalliseen lainsäädäntöön energiatodistuspakko energiaremonttien yhteydessä.
Kansankapitalismin ja suomalaisten vaurastumisen edistäminen. Kotitalouksien sijoitukset yrityksiin luovat työpaikkoja, innovaatiota ja verotuloja. Yksilöiden pitkäaikainen säästäminen ja esimerkiksi vanhuuteen varautuminen helpottavat julkisen sektorin kustannuspainetta.
Suomalaisten digi- ja asiointiosaamisen edistäminen. Erityisesti ikäihmisten digi- ja taloustaitoihin sekä heille annettavaan digineuvontaan on panostettava.
Vapaaehtoisen eläkesäästäminen. FA vastusti vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poistamista. Tarve seniorivaiheen taloudelliseen varautumiseen on kasvamassa. Siksi eläkesäästämiseen olisi tullut kannustaa nykyistä enemmän eikä suinkaan ajaa alas kyseistä säästämismuotoa.
EU:n pääomamarkkinoiden kehittäminen entistä monipuolisemmiksi ja toimivammiksi. Se on tehtävä sääntelystä johtuvia pullonkauloja karsimalla ja markkinaehtoisesti.
Rahoitusdatan käyttökehyksen perustaminen (FIDA / Open Finance). FA:n mukaan esitystä on selvennettävä ja rajattava huomattavasti. Esimerkiksi kansalliseen sosiaaliturvaan kuuluvia vakuutuksia ja eläkkeitä ei tule pitää soveltamisalan piirissä.
Kestävä rahoitus eli finanssialan liiketoiminnot, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. EU on säännellyt viime vuosina kestävän rahoituksen sijoitustoimintoja, ja pankkivalvojat ovat luoneet ohjeistusta kestävyysriskien huomioimisesta lainanannossa.
Pankkien luotonanto haja-asutusalueiden yrityksille ja taloyhtiöille sekä maatalousyrityksille.
Rahoitusvälineiden kaupankäyntiä ja sijoitustuotteiden tarjoamista koskeva sääntely
Pankki- ja maksutilien valvontajärjestelmän tekninen kehittäminen
Rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisarvion tekeminen, jotta tunnistettaisiin kansallinen lisäsääntely, joka vaikeuttaa kotitalouksien ja yritysten rahoitusta. Samalla pitäisi varmistaa sääntelyn yhdenmukaisuus keskeisiin verrokki- ja kilpailijamaihin nähden.
Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (SOLVENSSI II)
Finanssitoimialaan kohdistuvan sääntelyn yksinkertaistaminen ja järkevöittäminen.
Tietosuojalainsäädännön kokonaisuudistus
Työeläkejärjestelmän toimivuus ja sen mahdolliset kehitystarpeet
Vakuutusalan elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (IRRD). Erillisen sääntelyn kehittämisen sijaan vakuutusyhtiöiden vakavaraisuutta sääntelevää Solvenssi II:ta tulisi kehittää siihen suuntaan, että se kattaisi myös vakuutusyhtiöiden kriisinratkaisun entistäkin paremmin.
Työelämän kehittäminen siten, että työurat voivat jatkua pidempään ja edetä monihuippuisesti
Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminnan ulkoistaminen - työryhmä
Vakuutusyhtiöiden maksukyvyttömyystilanteisiin liittyvä vakuutusalan yhteistakuujärjestelmä, jolloin konkurssitilanteessa muut yhtiöt vastaisivat vakuutuskorvausten suorittamisesta, jos konkurssiin menneen yhtiön varat eivät siihen riitä.
Finanssialan toimintojen turvaaminen mahdollisimman häiriöttöminä myös poikkeusoloissa
Vähittäissijoittajan sijoittajansuojan ja valinnanvapauden parantaminen
Yritysvastuudirektiivin kansallinen täytäntöönpano
Suojelutyön turvaamista työtaistelutilanteessa valmisteleva työryhmä
Elinkeinoverolain ja IFRS-standardin selvityshanke. Lakia elinkeinotulon verottamisesta sekä konserniavustusten verotuksesta on päivitettävä niin, että verolainsäädäntö ei ohjaa tilinpäätöksen laatimista. Lisäksi Suomen elinkeinoverotusta on kehitettävä siten, että se vastaa keskeisten kilpailijamaidemme ajantasaista verotuskäytäntöä.
Lähdeverotusmenettelyjä koskevan FASTER-direktiivin kansallinen implementointi huomioiden erityisesti TRACE-mallin kehittämistarpeet, sekä FASTER-direktiivin alemman tason EU-sääntelyyn vaikuttaminen.
Arvonlisäverojärjestelmä digitaalisessa taloudessa. EU:ssa on valmisteilla ns. ViDA-paketti (VAT in the Digital Age). Se liittyy sähköiseen raportointiin ja e-laskutukseen, alustatalouden verotukseen ja yhden luukun järjestelmään.
Rahastopoikkeus pysyväksi. Ulkomaisten sijoitusrahastojen hallinnointi Suomessa on elänyt viime vuosina kohtalonhetkiään. Nykyinen määräaikainen rahastopoikkeus on päättymässä vuoden 2025 lopulla. Rahastopoikkeuksen jatkaminen vuodella on kannatettava ensimmäinen askel, mutta FA on korostanut, että pysyvän ratkaisun aikaansaaminen on tärkeää ja kiireellistä. Samassa yhteydessä on välttämätöntä muuttaa myös muuta rahastoja koskevaa lainsäädäntöä tukemaan menestyvän rahastotoiminnan jatkoa Suomessa.
OECD:n minimiverotushanke. OECD-sääntelyyn pohjautuva järjestelmä perustuu maakohtaiseen, yritysten konsernitilinpäätöksellä oikaistujen tulojen ja verojen perusteella laskettuun 15 prosentin suuruiseen efektiiviseen veroasteeseen. Suomen päätös alentaa yhteisöverokanta 18 prosenttiin voi aiheuttaa sen, etteivät suomalaiset yhteisöt pääse alentamaan mahdollisia tulevia helpotussäännöstöjä.
Euroopan komission vihreän Omnibus-paketti, jonka tarkoituksena on virtaviivaistaa sääntelyä ja keventää yritysten kestävyysraportointia. FA kannattaa tavoitetta. Raportointivelvoitteiden keventäminen ei saa kuitenkaan jarruttaa ilmastotoimia ja luontokadon torjuntaa.
Pankkien vakavaraisuussäännöstön Basel III:n kansallinen toimeenpano. Finanssialan mielestä Suomen on otettava käyttöön vähäriskisiä asuntolainoja koskeva sääntelyoptio. Lisäksi laissa on säilytettävä nykyinen viiden prosentin enimmäismäärä järjestelmäriskejä koskevalle lisäpääomavaatimukselle.
Rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet. FA:n tavoitteena on, että viranomaisten ja finanssialan välistä tietojenvaihtoa lisätään sekä sallitaan finanssialan toimijoiden keskinäinen tietojen vaihto epätavallisista tai epäilyttävistä liiketoimista.
Huijausten ja petosten torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet. Esimerkiksi EU-sääntelyyn on sisällytettävä somealustoille, hakukoneoperaattoreille jne. velvoite kitkeä rikollisten mainoksia alustoiltaan. Kaikille sähköisten tiedonsiirtopalveluiden tarjoajille on asetettava velvoite torjua huijauksia yhteistyössä pankkien kanssa.
Suomalaisten talousosaamisen vahvistaminen ja parantaminen. Tavoitteena on tukea ja lisätä taloudenhallintaa koskevaa tietämystä yhdessä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin kanssa. Suomessa on osana talousosaamisen kansallista strategiaa otettu tavoitteeksi tehdä suomalaisista maailman talousosaavin kansa vuoteen 2030 mennessä. Tähän valistustyöhän tarvitaan myös valtiovallan vahva tukia ja resurssointia.
Euroopan unionin yhteinen talletussuoja ja kriisinratkaisu. Yhteisen talletussuojan luomisessa on pidettävä huoli, ettei talletusten suojaksi kerättyjä varoja käytetä pankkeihin sijoittaneiden sijoittajien tappioiden kattamiseen osana pankkien kriisinratkaisua.
Finanssialan arvonlisäveroselvitys EU-tasolla. FA on pitänyt mm. esillä, että mahdolliset tulevat veroratkaisujen ei pidä koskea työeläkeyhtiöitä.
Euroopan unionissa valmisteltavaan käteisasetukseen vaikuttaminen. Käteissääntelyssä on otettava huomioon jäsenvaltioiden erot ja sääntelyyn on voitava vaikuttaa paikallisesti. Nykymallinen sääntely on ollut riittävää Suomessa, EU-tasoinen sääntely käteisen saatavuuden turvaamiseksi ei ole välttämätöntä.
Verohallinnon oikeus vertailutietoihin. Verohallinto hakee lakimuutoksella oikeutta suomalaisten korttiosto- ja tilitietoihin. FA kannattaa henkilötietojen käsittelyä rajatuissa tarkastuksissa, mutta vastustaa laajoja, kohdistamattomia keräyksiä. Lainvalmistelussa on huomioitava perusoikeudet, tietosuoja sekä kustannusten korvaaminen tiedonluovuttajille.
Tietosuojalain ja työelämän tietosuojelulain tarkastelut. FA on ehdottanut, että tietosuojalakiin tulee lisätä viittaus "vakuutuksenhakijaan" nykyisen epäselvän oikeustilan selventämiseksi. Viittaus tulee tehdä tietosuojalakiin, jotta sitä voidaan soveltaa sekä lakisääteisiin vakuutuksiin että vapaaehtoisiin vakuutuksiin.
FA tukee, että työelämän tietosuojalakia lähdetään tarkastelemaan.
Työeläkeyhtiöiden luotettavuuden, sopivuuden ja ammattitaidon arviointi eli fit & proper -sääntely. Tavoitteena on ajantasaistaa ja lisätä hallinnon ja toimivan johdon pätevyys- ja kelpoisuusvaatimuksia. Kelpoisuusvaatimusten kiristyessä on tärkeää varmistaa, että hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenistöön löytyy riittävää osaamista työeläkeyhtiön toiminnan kannalta relevanteilta osaamisalueilta.
Verotuksen kehittäminen. Palkansaajien ansiotulojen ankaraa verotusta on kevennettävä työntekoa kannustavaksi. Ansiotuloverotuksen ylimpiä marginaaliveroja on alennettava noin 50 prosenttiin.
Perintö- ja lahjaveron mahdollisen poiston kompensointia on mietittävä tarkkaan. Esimerkiksi oman asunnon myynnin pitäisi tapahtua vastaisuudessakin ilman luovutusvoittoveroa.
Rahastolainsäädännön kehittäminen, jotta suomalaisella rahastoliiketoiminnalla olisi samat toimintaedellytykset ja -mahdollisuudet kuin muiden EU-maiden rahastoyhtiöillä. Suomessa on toimeenpantava EU-lainsäädännön mahdollistamat rahastorakenteet ja tehdään näitä koskevat tarpeelliset verolainsäädännön muutokset esimerkiksi pitkäaikaissijoittamiseen tarkoitettujen ELTIF-rahastojen (European Long Term Investment Fund) osalta. Kilpailutilanteen parantamiseksi Suomessa pitäisi sallia rahastoille myös Keski-Euroopassa yleinen vaihtuvapääomaisen sijoitusyhtiömallin muoto.
Monipuolistamalla osakesäästötiliä edistetään kansankapitalismia, suomalaisten talousosaamista ja mahdollistetaan entistä parempi sijoitusten hajautusmahdollisuus. Tilin sallittujen sijoituskohteiden valikoimaa on laajennettava ainakin rahastoihin.
Sääntelyn yksinkertaistaminen. Kotitalouksien ja yritysten rahoitusta vaikeuttavan sääntelyn keventäminen sekä asumisen ja rakentamisen rahoittamisen pullonkaulojen sääntelyn sujuvoittaminen.
Valtion tukeman asuntotuotannon kehittäminen (ARA-järjestelmä). Järjestelmää on kehitettävä niin, että rahoittajilla olisi kiinnostusta osallistua hankkeisiin. Tämä edellyttäisi muutoksia muun muassa lainanlyhennysohjelmiin ja korontarkistusmahdollisuuksiin.
Valtion tukeman asuntotuotannon kehittäminen (ARA-järjestelmä).
ASP-lainsäädännön kehittäminen
Asuntokauppalain uudistaminen
EU:n vakavaraisuusasetukseen sisältyvä asuntolainoja koskeva kansallinen optio
Digitaalinen euro. Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digitaalisen euron, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä.
FA on tuonut esille eläkeuudistuksen valmisteluun yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden edunvalvojana näkemyksiä sijoitustoiminnan ja vakavaraisuutta koskevissa asioissa.
Rahoitusdatan käyttökehyksen perustaminen (FIDA / Open Finance)
Vakuutusalan elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (IRRD)
Julkisuuslain ajantasaistaminen
Kansankapitalismin ja suomalaisten vaurastumisen edistäminen
Finanssialan kasvustrategia ja rahoitusmarkkinasääntelyn kokonaisuudistus
Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelma
FA on vaikuttanut siihen, että hallitus aloittaisi hallitusohjelmaneuvotteluissa sovitun selvityksen vastasyntyneiden ns. osakesäästötilin mahdollisuudesta. (Lasten säästötili)
Vapaaehtoisen eläkesäästämisen verovähennysoikeuden poiston peruminen.
Luottolaitoslainsäädännön uudistaminen
Oikeusturvavakuutuksen kehittäminen ja parantaminen
Lähdeveromenettelyn tehostamiseen tähtäävän FASTER-direktiivin toimeenpanon harmonisointi
Peruspankkipalveluita ja luottolaitoksia koskevan sääntelyn muutostarpeiden arviointi
EU:n pääomamarkkinoiden kehittäminen entistä monipuolisemmiksi ja toimivammiksi.
Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (SOLVENSSI II)
Suomalaisten talousosaamisen vahvistaminen ja parantaminen
Hallituksen talous- ja työllisyyspolitiikka, valtiontalouden näkymät.
Työeläkejärjestelmän toimivuus ja sen mahdolliset kehitystarpeet
Työeläkevakuutusyhtiöiden fit & proper -sääntely (sopivuus ja luotettavuus)
Eläkesäätiöiden ja eläkekassojen toiminnan ulkoistaminen - työryhmä
Yrittäjien eläkevakuutus ja yrittäjien eläkejärjestelmän kehittäminen
Keskustelua yritysten ja järjestöjen pankkipalveluista
Yritysvastuudirektiivin ulottaminen työeläkevakuutusyhtiöihin.
Hallituksen esitys laiksi valtion erityisrahoitustoiminnasta ja sen järjestämisestä (Finnvera Oyj:tä koskevan lainsäädännön kokonaisuudistus)
Suojelutyön turvaamista työtaistelutilanteessa valmisteleva työryhmä
Huijausten, petosten ja rahanpesun torjuntaan tarvittavat lainsäädäntötoimet
Rahoitusalan toimijoiden keskinäisen tiedonvaihdon mahdollistaminen talousrikollisuuden ja rahanpesun ehkäisemiseksi ja torjumiseksi
Velkakonversio yrityssaneerauksessa
Minimiverotuksen sääntely finanssialan yritysten näkökulmasta
Rahastojen verotuksen muutostarpeet (ELTIF, vaihtuvapääomaiset rahastoyhtiöt, porrastettu osuudenomistajarekisteri)
Pysyvän rahastopoikkeuksen saaminen tuloverolakiin
Elinkeinoverolain muutokset IFRS-standardien johdosta
Euroopan komission finanssialaa koskeva arvonlisäveroselvitys
Kiinteistöinvestointien arvonlisäverokäsittelyn muutos -hanke
Euroopan unionin yhteinen talletussuoja ja kriisinratkaisu.
Vaikuttamismahdollisuudet Suomen EU-linjauksiin tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Sidosryhmien ennakollinen kuuleminen EU-valmistelujaostojen kautta.
Hallituksen esitys eduskunnalle kiinteistöinvestointien tarkistusmenettelyä koskevaksi lainsäädännöksi
Maksupalvelulainsäädännön uudistaminen (EU-valmistelu)
EU:n yhteinen talletussuoja ja kriisinratkaisu. Suomen on syytä pitää voimassa nykyinen kantansa, jonka mukaan lainsäädäntöön tehtävien muutosten ei tule johtaa tilanteeseen, jossa käytännössä toimiakseen ja rahoituksen riittävyyden kannalta talletussuoja edellyttäisi yhteisvastuullista talletussuojajärjestelmää. Sijoittajanvastuun toteuttamista on tarkennettava.
Finanssialan kasvustrategia. Rahoitus- ja vakuutusalan kasvupotentiaali. Rahoitusmarkkinoiden sääntelyn kokonaisarviointi. Kansallinen lisäsääntely.
Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmä
Edesmenneen omaisen asioiden vaivaton hoito -ohjelma
Työeläkejärjestelmän kehittäminen. Yksityisten työeläkevakuutusyhtiöiden edunvalvojana näkemyksemme sijoitustoimintaan ja vakavaraisuuteen.
Sijoittamisen verotus. Pitkäjänteinen ja ennustettava verokohtelu on tärkeää kaikessa sijoitustoiminnassa. Suora ja välillinen sijoittaminen täydentävät toisiaan. Eri sijoitusmuotojen välistä verokohtelu uudistettiin mahdollisimman neutraaliksi vuonna 2019.
Vapaaehtoinen eläkevakuutus. Niiden ehtoja on hallitusohjelman mukaan määrä joustavoittaa ja arvioida uudelleen nostojen alaikärajaa. Hallitus päätti huhtikuussa 2024 poistaa eläkesäästämisen verovähennysoikeuden. Se ei kannusta eläkesäästämisen ja Suomi toimii EU:n pääomamarkkinaunionilinjausten vastaisesti.
Lasten säästötili. Hallitusohjelman mukaan aloitetaan selvitys vastasyntyneiden ns. osakesäästötilin (lasten säästötilin) mahdollisuudesta. FA on penännyt, milloin hallitus aloittaa selvityksen teon ja tuonut alan näkemyksiä esille. Malliin on sisällytettävä myös rahastot ja sijoitusvakuutukset. Sijoittamisessa on tarjottava tasapuolisesti eri sijoitusmuotoja.
Peruspankkipalveluita ja luottolaitoksia koskevan sääntelyn muutostarpeiden arviointi
ASP-lainsäädännön kehittäminen
Pääomamarkkinaunioni. EU:n pääomamarkkinoita on kehitettävä markkinaehtoisesti. Uusien sijoitustuotteiden ja valvonnan keskittämisen tarve on tarkkaan harkittava.
Pankkien vakavaraisuussäännöstön Basel III:n kansallinen toimeenpano.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoiman määrittely osana soten reformeja.
Minimiverotus - leasingistä aiheutuvan laskennallisen verovelan purku.
Rahastolainsäädännön kehittäminen (ml. UCITS/AIFMD-säännösten muutosten kansallinen implementointi). Sääntelyhankkeen tehtävänantoon on sisällytettävä sijoitusrahastolain osuudenomistarekisterin kehittäminen sijoittajien vaihtoehtojen ja kotimaisen alan kilpailukyvyn edistämiseksi.
Suomen linjaukset Euroopan Unionin vuosien 2024 - 2029 tavoitteisiin finanssitoimialan näkökulmasta. Tarvitaan parempaa ja maltillista sääntelyä. Jokaisen jäsenmaan on kannettava vastuu omasta taloudestaan. Pääomamarkkinoiden monipuolinen toiminta on turvattava.
Rahoitusdatan saatavuuden uudistushanke (FIDA/Open finance). Ongelmallisena nähdään asiakasdatan määritelmä ja kategoriat. Ehdotusta on selvennettävä ja rajattava. Toimeenpano on tapahduttava vaiheittainen.
Kestävä rahoitus eli finanssialan liiketoiminnot, joilla edistetään kestävän kehityksen tavoitteita. EU on säännellyt viime vuosina kestävän rahoituksen sijoitustoimintoja, ja pankkivalvojat ovat luoneet ohjeistusta kestävyysriskien huomioimisesta lainanannossa.
Julkisuuslain ajantasaistaminen
Yrittäjien eläkevakuutus ja yrittäjien eläkejärjestelmän kehittäminen. YEL:n toimeenpano tulee säilyttää työeläkevakuutusyhtiöillä.
Vaikuttamismahdollisuudet Suomen EU-linjauksiin tarpeeksi varhaisessa vaiheessa. Sidosryhmien ennakollinen kuuleminen EU-valmistelujaostojen kautta.
Digitaalinen euro. Euroopan keskuspankki (EKP) kaavailee mahdollisuutta laskea liikkeelle digitaalisen euron, joka toimisi käteistä täydentävänä digitaalisena maksuvälineenä. Digieuroon liittyy runsaasti avoimia kysymyksiä ja riskejä. Se ei toisi lisäarvoa hyvin toimivaan ja tehokkaaseen rahajärjestelmään.
Vakuutusyhtiöiden vakavaraisuussääntely (Solvenssi II) ja vakuutusyhtiöiden elvytys- ja kriisinratkaisudirektiivi (IRRD). Vakavaraisuussääntelyn vaatimuksia on yksinkertaistettava ja helpotettava. Kriisinratkaisudirektiivissä ei ole tarpeellista komissiolle annettu velvoite selvittää kansallisten yhteistakuujärjestelmien harmonisointia.
Yleisen arvonlisäverotuskannan muutos ja muut arvonlisäverotuksen kysymykset. ALV-kannan noston aikataulu on liian tiukka laajojen tietojärjestelmämuutosten takia
Kansalaisiin kohdistuvan pankki- ja sijoitushuijausten ennaltaehkäisyn ja torjumisen toimet.
Talouspolitiikka. Verotus. Talouskasvu. Julkisen talouden velkaantuminen.