Vähäpäästöinen lämpö, jäähdytys ja sähkö ovat Helenin toiminnan perusta. Niiden lisäksi rakennamme joustoa energiajärjestelmään, sähköistämme liikennettä sekä teemme kodeista ja kiinteistöistä energiatehokkaampia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Helenin omistaa Helsingin kaupunki. Helenin tytäryhtiö Helsingin Sähköverkko Oy vastaa Helsingin alueen sähkönsiirrosta.
Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista
Pienydinvoima: Helenillä on käynnissä ydinenergiaohjelma, jonka tavoitteena on toteuttaa sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos tai kaukolämpöä tuottava lämpölaitos. Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille, eikä sellaisenaan sovellu pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Energia-ala tarvitsee pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.
Sähkön kantaverkon kapasiteetin riittävyys pääkaupunkiseudulla: Helsingin sähkönkulutus kasvaa nopeasti ilmastotavoitteiden, kaukolämmön sähköistymisen, datakeskusten ja liikenteen sähköistymisen vuoksi. Alueen sähköntuotantoa on poistunut merkittävässä määrin ja kulutus jatkaa voimakkaasti kasvua. Helen Sähköverkon alueella on tärkeää varmistaa sähkönjakelun toimitusvarmuus ja huoltovarmuus, koska alueella on paljon yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja. Helsingin sähköistymisen keskeinen edellytys on kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon vahvistaminen.
Helenin näkemys markkinaehtoisesta ja joustavasta energiajärjestelmästä
Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä. Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Myös uutta uusiutuvaa tuotantoa on edelleen rakenteilla. Samaan aikaan tehoa ylläpitävää tuotantoa on poistunut markkinoilta. Joustoilla ja erilaisilla sähkövarastoilla voidaan kompensoida poistunutta tehoa hyvin merkittävissä määrin.
Hallituksen esitys laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain muuttamisesta (lisääntyvän sähköntuotannon ja kasvavien kulutuksen kuormien integrointi sähköverkkoihin)
Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista
Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista
Kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma
Pienydinvoima: Helenillä on käynnissä pienydinvoimaohjelma (SMR), jonka tavoitteena on tuottaa pelkkää lämpöä tai sähköä lämmön ohessa. Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille, eikä sellaisenaan sovellu pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Energia-ala tarvitsee pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.
Helenin näkemys markkinaehtoisesta ja joustavasta energiajärjestelmästä: Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä. Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita, vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista sekä syrjäyttävät markkinalta edullista uusiutuvaa energiaa.
Helen on huolissaan esityksestä poistaa datakeskukset teollisuuden veroluokasta. Datakeskukset tuovat puhtaaseen sähköntuotantoon perustuvia investointeja Suomeen ja datakeskusten hukkalämmöt ovat tärkeä lämmönlähde, joka tukee Suomen energiajärjestelmää. Osana paikallista energiajärjestelmää datakeskusten hukkalämmöt mahdollistavat kohtuuhintaisen lämmityksen sekä tuovat isoja puhtaita investointeja suomalaisiin kaupunkeihin. Lämmöntuotannon näkökulmasta ne korvaavat fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamista kaupunkien lämmityksessä.
Kivihiilen käytön lopettaminen: Helenin viimeinen kivihiilivoimala suljettiin 1.4.2025, ja hiilen aikakausi Suomen energiantuotannossa päättyi ja keskusteltiin energiajärjestelmästä ja puhtaasta siirtymästä fossiilisten jälkeisessä Suomessa.
Esafin kehitys Suomessa: Keskustelu eSAFin kehityksestä Suomessa. eSAF (electro-Sustainable Aviation Fuel) on synteettinen lentopolttoaine, joka valmistetaan uusiutuvalla sähköllä, vedystä ja hiilidioksidista.
Pienydinvoima: Helenillä on käynnissä pienydinvoimaohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa pelkkää lämpöä tai sähköä lämmön ohessa. Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille eikä sovellu sellaisenaan pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Energia-ala tarvitsee pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.
Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä. Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Myös uutta uusiutuvaa tuotantoa on edelleen rakenteilla. Samaan aikaan tehoa ylläpitävää tuotantoa on poistunut markkinoilta. Joustoilla ja erilaisilla sähkövarastoilla voidaan kompensoida poistunutta tehoa hyvin merkittävissä määrin. Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita ja vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista.
Teema: Kantaverkon siirtokyky pääkaupunkiseudulla
Suurjännitteisen kantaverkon (400 kV) vahvistaminen pääkaupunkiseudulla on välttämätöntä puhtaan siirtymän edistämiseksi Helsingissä pannaan parhaillaan täytäntöön Suomen hallituksen asettamia tavoitteita kivihiilestä luopumiseksi sekä hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2019 Suomen hallitus päätti kieltää kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä. Näin ollen jo siis vuonna 2019 oli selvää, että Helsingistä katoaa pääosa fossiilisesta sähköntuotantokapasiteetista ja että kantaverkkoa tulee vahvistaa.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa määritellään E-lukuun vaikuttavia painotuskertoimia. E-luku määrittää rakennuksen energialuokan. E-luku lasketaan kertomalla rakennuksen ostoenergia energiamuotokohtaisella painotuskertoimella. Painotuskertoimessa tulisi huomioida se, että kaukolämpö tasapainottaa ja nostaa suomalaisen energiajärjestelmän tehokkuutta, sähköistyy sekä mahdollistaa teknisen hiilensidonnan. Kaukojäähdytyksen painotuskerrointa tulisi laskea, sillä kaukojäähdytys vähentää primäärienergian tarvetta ja päästöjä sekä edistää terveellisiä olosuhteita.