Taloudelliset tiedot

Taloudelliset tiedot julkaistaan kesällä 2026: henkilötyövuodet, markkinointikulut ja konsulttiliikevaihto.

Vähäpäästöinen lämpö, jäähdytys ja sähkö ovat Helenin toiminnan perusta. Niiden lisäksi rakennamme joustoa energiajärjestelmään, sähköistämme liikennettä sekä teemme kodeista ja kiinteistöistä energiatehokkaampia yhdessä asiakkaidemme kanssa. Helenin omistaa Helsingin kaupunki. Helenin tytäryhtiö Helsingin Sähköverkko Oy vastaa Helsingin alueen sähkönsiirrosta.

Vaikuttamistoiminta kausittain, 5 ilmoitusta
H2 2025
Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista
-Eemil NuuttilaHeikki Vestman Tarik AhsanullahTeresa Salminen
Pienydinvoima: Helenillä on käynnissä ydinenergiaohjelma, jonka tavoitteena on toteuttaa sähköä ja lämpöä tuottava yhteistuotantolaitos tai kaukolämpöä tuottava lämpölaitos. Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille, eikä sellaisenaan sovellu pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Energia-ala tarvitsee pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.
-Antti Kaikkonen Heikki Vestman Lyydia YlönenMika NykänenRiku Huttunen
Sähkön kantaverkon kapasiteetin riittävyys pääkaupunkiseudulla: Helsingin sähkönkulutus kasvaa nopeasti ilmastotavoitteiden, kaukolämmön sähköistymisen, datakeskusten ja liikenteen sähköistymisen vuoksi. Alueen sähköntuotantoa on poistunut merkittävässä määrin ja kulutus jatkaa voimakkaasti kasvua. Helen Sähköverkon alueella on tärkeää varmistaa sähkönjakelun toimitusvarmuus ja huoltovarmuus, koska alueella on paljon yhteiskunnan kannalta kriittisiä toimintoja. Helsingin sähköistymisen keskeinen edellytys on kantaverkon ja suurjännitteisen jakeluverkon vahvistaminen.
-Matias Marttinen Riku Huttunen
Helenin näkemys markkinaehtoisesta ja joustavasta energiajärjestelmästä Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä. Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Myös uutta uusiutuvaa tuotantoa on edelleen rakenteilla. Samaan aikaan tehoa ylläpitävää tuotantoa on poistunut markkinoilta. Joustoilla ja erilaisilla sähkövarastoilla voidaan kompensoida poistunutta tehoa hyvin merkittävissä määrin.
-Antti Kaikkonen Matias Marttinen Riku Huttunen
H1 2025
Hallituksen esitys laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain muuttamisesta (lisääntyvän sähköntuotannon ja kasvavien kulutuksen kuormien integrointi sähköverkkoihin)
-Alexander LångBenina UotinenJoakim Vigelius Lyydia YlönenVilhelm Junnila
Valtioneuvoston asetus rakennuksissa käytettävien energiamuotojen kertoimien lukuarvoista
-Emma-Stina VehmanenTuomas Sorsa
Valtioneuvoston asetus uuden rakennuksen hiilijalanjäljen raja-arvoista
Emma-Stina Vehmanen
Kansallinen liikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien jakeluinfraohjelma
-
Pienydinvoima: Helenillä on käynnissä pienydinvoimaohjelma (SMR), jonka tavoitteena on tuottaa pelkkää lämpöä tai sähköä lämmön ohessa. Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille, eikä sellaisenaan sovellu pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Energia-ala tarvitsee pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.
-Alexander LångBenina UotinenJoakim Vigelius Lars AikalaLyydia YlönenPäivi NergRiku HuttunenSari Multala Tapio Luoma-ahoTeresa SalminenTuomas Sorsa+1 muuta
Helenin näkemys markkinaehtoisesta ja joustavasta energiajärjestelmästä: Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä. Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita, vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista sekä syrjäyttävät markkinalta edullista uusiutuvaa energiaa.
-Alexander LångBenina UotinenJoakim Vigelius Lars AikalaLyydia YlönenPäivi NergRiku HuttunenSari Multala Tapio Luoma-ahoTuomas SorsaVilhelm Junnila
Helen on huolissaan esityksestä poistaa datakeskukset teollisuuden veroluokasta. Datakeskukset tuovat puhtaaseen sähköntuotantoon perustuvia investointeja Suomeen ja datakeskusten hukkalämmöt ovat tärkeä lämmönlähde, joka tukee Suomen energiajärjestelmää. Osana paikallista energiajärjestelmää datakeskusten hukkalämmöt mahdollistavat kohtuuhintaisen lämmityksen sekä tuovat isoja puhtaita investointeja suomalaisiin kaupunkeihin. Lämmöntuotannon näkökulmasta ne korvaavat fossiilisten polttoaineiden ja biomassan polttamista kaupunkien lämmityksessä.
-Jussi LindgrenLyydia Ylönen
Kivihiilen käytön lopettaminen: Helenin viimeinen kivihiilivoimala suljettiin 1.4.2025, ja hiilen aikakausi Suomen energiantuotannossa päättyi ja keskusteltiin energiajärjestelmästä ja puhtaasta siirtymästä fossiilisten jälkeisessä Suomessa.
-Atte Harjanne Emma-Stina VehmanenJuhani DamskiKrista Mikkonen Lyydia YlönenMai Kivelä Mika NykänenOras Tynkkynen Riku HuttunenSari Multala Teresa Salminen
Esafin kehitys Suomessa: Keskustelu eSAFin kehityksestä Suomessa. eSAF (electro-Sustainable Aviation Fuel) on synteettinen lentopolttoaine, joka valmistetaan uusiutuvalla sähköllä, vedystä ja hiilidioksidista.
-Riku HuttunenSabina Lindström
H2 2024
Pienydinvoima: Helenillä on käynnissä pienydinvoimaohjelma, jonka tavoitteena on tuottaa pelkkää lämpöä tai sähköä lämmön ohessa. Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille eikä sovellu sellaisenaan pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Energia-ala tarvitsee pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.
-Aleksi Jäntti Atte Kaleva Eeva Kalli Heikki Vestman Henrik Vuornos Juha MajanenLyydia YlönenMai Kivelä Mari Rantanen Mika NykänenMikko Martikkala+10 muuta
Helen haluaa rakentaa Suomelle kilpailuedun älykkäällä, joustavalla ja markkinaehtoisella energiajärjestelmällä. Suomen sähkömarkkinoilla on riittävästi energiaa ja se on keskimääräisesti edullista mutta aiempaa volatiilisempaa. Myös uutta uusiutuvaa tuotantoa on edelleen rakenteilla. Samaan aikaan tehoa ylläpitävää tuotantoa on poistunut markkinoilta. Joustoilla ja erilaisilla sähkövarastoilla voidaan kompensoida poistunutta tehoa hyvin merkittävissä määrin. Energiantuotantoon kohdistetut takuu- ja minimihinnat ovat yhteiskunnalle kalliita ja vääristävät markkinaehtoista hinnanmuodostumista.
-Aleksi Jäntti Atte Kaleva Heikki Vestman Henrik Vuornos Juha MajanenMai Kivelä Mari Rantanen Mikko MartikkalaNoora Fagerström Nuutti HyttinenPauli Kariniemi+7 muuta
Teema: Kantaverkon siirtokyky pääkaupunkiseudulla Suurjännitteisen kantaverkon (400 kV) vahvistaminen pääkaupunkiseudulla on välttämätöntä puhtaan siirtymän edistämiseksi Helsingissä pannaan parhaillaan täytäntöön Suomen hallituksen asettamia tavoitteita kivihiilestä luopumiseksi sekä hiilineutraalisuustavoitteiden saavuttamiseksi. Vuonna 2019 Suomen hallitus päätti kieltää kivihiilen käytön vuoteen 2029 mennessä. Näin ollen jo siis vuonna 2019 oli selvää, että Helsingistä katoaa pääosa fossiilisesta sähköntuotantokapasiteetista ja että kantaverkkoa tulee vahvistaa.
-Aleksi Jäntti Heikki Vestman Henrik Vuornos Mikko MartikkalaNoora Fagerström Ville Kaunisto
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin toimeenpanossa määritellään E-lukuun vaikuttavia painotuskertoimia. E-luku määrittää rakennuksen energialuokan. E-luku lasketaan kertomalla rakennuksen ostoenergia energiamuotokohtaisella painotuskertoimella. Painotuskertoimessa tulisi huomioida se, että kaukolämpö tasapainottaa ja nostaa suomalaisen energiajärjestelmän tehokkuutta, sähköistyy sekä mahdollistaa teknisen hiilensidonnan. Kaukojäähdytyksen painotuskerrointa tulisi laskea, sillä kaukojäähdytys vähentää primäärienergian tarvetta ja päästöjä sekä edistää terveellisiä olosuhteita.
-Aleksi Jäntti Heikki Vestman Noora Fagerström Ville Kaunisto
H2 2024

Pienimuotoinen vaikuttamistoiminta (enintään 5 yhteydenottoa).

H1 2024
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi rakentamislain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi
Teemu Hartikainen
Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi uusiutuvien polttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain muuttamisesta
Lyydia YlönenTeemu HartikainenWille Rydman
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin kansallisessa toimeenpanossa määritellään E-lukuun vaikuttavia painotuskertoimia. E-luku määrittää rakennuksen energialuokan. E-luku lasketaan kertomalla rakennuksen ostoenergia energiamuotokohtaisella painotuskertoimella. Painotuskertoimessa tulisi huomioida se, että kaukolämpö tasapainottaa ja nostaa suomalaisen energiajärjestelmän tehokkuutta, sähköistyy sekä mahdollistaa teknisen hiilensidonnan. Kaukojäähdytyksen painotuskerrointa tulisi laskea, sillä kaukojäähdytys vähentää primäärienergian tarvetta ja päästöjä sekä edistää terveellisiä olosuhteita.
-
Pienydinvoima. Helen valmistelee pienydinvoimaohjelmaa, jonka tavoitteena on rakentaa ydinvoima- tai lämpölaitos osaksi Helenin energiajärjestelmää. Olemassa oleva lainsäädäntö on tehty isoille laitoksille, eikä sovellu sellaisenaan pienydinvoiman ja sen tuomien uusien liiketoimintamallien sääntelyyn. Energia-ala tarvitsee pienydinvoiman ominaispiirteet huomioivaa lainsäädäntöä ja turvallisuusohjeistusta.
-Antti Lindtman Jussi LindgrenOras Tynkkynen Teemu Hartikainen
Hiilidioksidin talteenotto ja tekniset hiilinielut. Energiasektorin pyöreän pöydän keskustelu teknisistä hiilinieluista. Koollekutsujana ympäristö- ja ilmastoministeri Kai Mykkänen. Yhteiskunta tarvitsee sekä hiilidioksidin käyttöä polttoaineiden ja teollisuuden raaka-aineiksi että varastointia negatiivisten päästöjen aikaansaamiseksi. Erityisesti biogeenisen hiilidioksidin talteenotto on pitkällä aikavälillä oleellista. Biogeenisen hiilidioksidin talteenotto- ja varastointihankkeiden mahdollistamaksi tarvitaan sekä julkista tukea että vapaaehtoiselta hiilimarkkinalta saatavaa rahoitusta.
Kai Mykkänen
← Kaikki organisaatiot