Invalidiliitto ry, ruotsiksi Invalidförbundet rf

Työryhmä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien työllistymiseksi ja työelämäosallisuuden lisäämiseksi

Vammaisten ihmisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset, kuten varautuminen, pelastautuminen ja kriisitilanteet. Kiinnitetään huomiota väestönsuojien esteettömyyteen sekä fyysisesti vammaisten ihmisten huomioimiseen evakuoinneissa ja pelastautumisessa. Kohennetaan fyysisesti vammaisten nuorten mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen. Tuodaan esille erityisesti näkökulmaa, että vammaiset ihmiset voivat olla kriisitilanteissa myös aktiivisia kansalaisia sen lisäksi, että ovat suojelun kohteena.

Esteetön yhteiskunta. Esteettömyys mahdollistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallisuuden ja on erityisesti fyysisesti vammaisille sekä toimintaesteisille ihmisille tärkeää. Esteettömyys on YK:n vammaissopimuksen mukaan ihmisoikeus. Esteettömyys pitää huomioida läpileikkaavasti kaikilla hallinnonaloilla ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

YK:n vammaisyleissopimuksen ja yhdenvertaisuuden merkitys, syrjinnän vastustaminen. Muistutamme YK:n vammaissopimuksen sitovuudesta: artiklassa 5 määritellään kaikenlainen vammaisuuteen kohdistuva syrjintä kielletyksi. Muistutamme myös muista keskeisistä laeista, jotta vammaisten ihmisten oikeudet toteutuisivat Suomessa täysimääräisesti. Yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden merkitys on keskeinen, kun edistetään vammaisoikeuksia. Vammaiset ihmiset kohtaavat keskimääräistä enemmän syrjintää ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdään runsaasti ilmoituksia syrjinnästä vammaisuuden perusteella.

Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulain 2 §:n muuttamiseksi

Rahoituskysymykset koskien vammaispalvelujen riittäviä resursseja ja järjestöjen toimintaedellytyksiä. Vammaispalveluiden rahoituksen hyvinvointialueilla on oltava riittävän suuri, jotta palvelut toteutuvat yksilöllisten tarpeiden mukaisesti (lakia sovellettava yhdenvertaisesti kaikilla hyvinvointialueilla). Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa järjestöillä on suuri rooli julkiseen sektoriin kohdentuvien leikkausten paikkaajana. Lahjoitusvähennys on laajennettava koskemaan myös sote-järjestöjä.

Uuden vammaispalvelulain soveltamiseen, toimeenpanoon ja rahoitukseen liittyvät kysymykset. Fyysisesti vammaiset ihmiset raportoivat hyvinvointialueiden heikentävän heidän palveluitaan (vaikka olosuhteet eivät ole muuttuneet, eivät enää saa palveluita, jotka heille lakisääteisesti kuuluvat ja jotka mahdollistavat yhdenvertaisen elämän).

Työelämäosallisuus. Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten työelämäosallisuus on alhaisempi kuin muun väestön. Tarvitaan asenteiden muokkaamista, tiedon lisäämistä ja työllistymistä tukevia sopivia palveluja, jotta yhä useampi vammainen ihminen pääsee kouluttautumaan ja töihin, antamaan panoksensa yhteiskuntaan. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti vammaisten ihmisten työllisyyden edistämisessä tulee pyrkiä ensisijaisesti avoimilla työmarkkinoilla hankittavaan työkokemukseen ja uralla etenemiseen. Työ, jossa vammasta ei koidu olennaista haittaa, on aina ensisijainen lähtökohta.

Parlamentaarinen työryhmä kehittämään eräitä äänestämiseen ja vaaleihin liittyviä käytäntöjä

Alue- ja kuntavaalit 2025. Nostamme vammaispoliittisia näkökulmia vaalikeskusteluihin, ehdokasasetteluun ja äänestämistapahtumaan, jotta vammaiset ihmiset tulevat yhdenvertaisesti huomioiduksi niin ehdokkaina, äänestäjinä kuin kansalaisina.

Liikkumistapojen esteettömyys ja kohtuuhintaisuus. Fyysisesti vammaiset ja toimintaesteiset ihmiset tarvitsevat esteettömiä liikenne- ja/tai kuljetuspalveluja osallistuakseen yhteiskunnan erilaisiin toimintoihin. Esteettömät matkaketjut sekä riittävät ja turvalliset taksipalvelut antavat mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja yhdenvertaiseen osallisuuteen. Lataus- ja jakeluinfran esteettömyys ja joustavat pysäköintikäytännöt liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen haltijalle ovat fyysisesti vammaisten ihmisten autoilun kannalta keskeisiä asioita.

Vammaisten ihmisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset, kuten varautuminen, pelastautuminen ja kriisitilanteet. Kiinnitetään huomiota väestönsuojien esteettömyyteen sekä fyysisesti vammaisten ihmisten huomioimiseen evakuoinneissa ja pelastautumisessa. Kohennetaan fyysisesti vammaisten nuorten mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen. Tuodaan esille erityisesti näkökulmaa, että vammaiset ihmiset voivat olla kriisitilanteissa myös aktiivisia kansalaisia sen lisäksi, että ovat suojelun kohteena.

Työelämäosallisuus. Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten työelämäosallisuus on alhaisempi kuin muun väestön. Tarvitaan asenteiden muokkaamista, tiedon lisäämistä ja työllistymistä tukevia sopivia palveluja, jotta yhä useampi vammainen ihminen pääsee kouluttautumaan ja töihin, antamaan panoksensa yhteiskuntaan. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti vammaisten ihmisten työllisyyden edistämisessä tulee pyrkiä ensisijaisesti avoimilla työmarkkinoilla hankittavaan työkokemukseen ja uralla etenemiseen. Työ, jossa vammasta ei koidu olennaista haittaa, on aina ensisijainen lähtökohta.

Vammaisten ihmisten keskeisten palvelujen saatavuus. Fyysisesti vammaisten ihmisten kannalta keskeisten palvelujen (esim kuljetus, apuvälineet, kuntoutus, henkilökohtainen apu, avustajakoira) on oltava oikea-aikaisia ja niitä on saatava riittävästi suhteessa omiin yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuultava asiakasta mielekkäiden palvelukokonaisuuksien varmistamiseksi. Oikea-aikaisten ja riittävien palvelujen avulla ylläpidetään ja kohennetaan vammaisen ihmisen toimintakykyä, jotta hän voi käydä töissä, opiskella ja elää muuten merkityksellistä, yhdenvertaista elämää.

Rahoituskysymykset koskien vammaispalvelujen riittäviä resursseja ja järjestöjen toimintaedellytyksiä. Vammaispalveluiden rahoituksen hyvinvointialueilla on oltava riittävän suuri, jotta palvelut toteutuvat yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa järjestöillä on suuri rooli julkiseen sektoriin kohdentuvien leikkausten paikkaajana. Lahjoitusvähennys on laajennettava koskemaan myös sote-järjestöjä.

Yhdenvertainen poliittinen osallistuminen, mm. äänestämisen esteettömyys. YK:n vammaisyleissopimuksen artiklan 29 mukaisesti valtion tulee varmistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuus osallistua poliittiseen toimintaan. Fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuudet osallistumiseen ovat kuitenkin rajalliset, koska esimerkiksi kaikki äänestyspaikat, valtuustosalit jne eivät ole esteettömiä. Tavoittelemme tilannetta, jossa kaikki yhteiskunnalliset tahot toimivat esteettömästi ja yhdenvertaisesti mahdollistaen vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden.

Esteetön yhteiskunta. Esteettömyys mahdollistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallisuuden ja on erityisesti fyysisesti vammaisille sekä toimintaesteisille ihmisille tärkeää. Esteettömyys on YK:n vammaissopimuksen mukaan ihmisoikeus. Esteettömyys pitää huomioida läpileikkaavasti kaikilla hallinnonaloilla ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Vammaisten ihmisten liikenneturvallisuus. Fyysisesti vammaiset ihmiset voivat olla liikenteessä haavoittuvassa asemassa esimerkiksi apuvälineensä vuoksi. Tarvitaan uudenlaista toimintakulttuuria sekä konkreettisia tapoja, joilla voidaan varmistaa vammaisten ihmisten liikenneturvallisuus. Esimerkiksi jalankulku- ja pyöräilyväylien esteettömyys, mikroliikkumisen käytänteiden kehittäminen, pakollinen erityisryhmien kuljettajakoulutus taksinkuljettajille sekä teiden ylläpidosta ja talvikunnossapidosta huolehtiminen edistävät liikenneturvallisuutta.

Työkyvyttömyyseläkkeiden lineaarinen malli. Jotta kaikkien työpanosta voidaan hyödyntää täysimääräisesti, on osatyökykyisten työllistymistä parannettava lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan osa-aikatyöhön. Kokoaikatyö ei ole mahdollista kaikille. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimalli tukisi palkan ja eläkkeen yhteensovittamista niin, että työnteko kannattaa aina. Nykyjärjestelmää tulisi kehittää: kun ansiotulot ylittävät nykyiset ansiorajat, eläke vähenee maltillisesti ja tarjoaa näin työelämässä pysymiseen kannustavan vähenemän kokonaistuloissa.

Toimintakyvyn mittaamisen ja kansallisen asiantuntijaverkoston TOIMIA alasajon estäminen tai toiminnan kehittäminen jollain vaihtoehtoisella tavalla

YK:n vammaisyleissopimuksen ja yhdenvertaisuuden merkitys, syrjinnän vastustaminen. Muistutamme YK:n vammaissopimuksen sitovuudesta: artiklassa 5 määritellään kaikenlainen vammaisuuteen kohdistuva syrjintä kielletyksi. Muistutamme myös muista keskeisistä laeista, jotta vammaisten ihmisten oikeudet toteutuisivat Suomessa täysimääräisesti. Yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden merkitys on keskeinen, kun edistetään vammaisoikeuksia. Vammaiset ihmiset kohtaavat keskimääräistä enemmän syrjintää ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdään runsaasti ilmoituksia syrjinnästä vammaisuuden perusteella.

Hallituksen esitys eduskunnalle vammaispalvelulain 2 §:n muuttamiseksi

uuden vammaispalvelulain soveltamiseen ja toimeenpanoon ja rahoitukseen liittyvät kysymykset

Yhdenvertainen poliittinen osallistuminen, mm. äänestämisen esteettömyys. YK:n vammaisyleissopimuksen artiklan 29 mukaisesti valtion tulee varmistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuus osallistua poliittiseen toimintaan. Fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuudet osallistumiseen ovat kuitenkin rajalliset, koska esimerkiksi kaikki äänestyspaikat, valtuustosalit jne eivät ole esteettömiä. Tavoittelemme tilannetta, jossa kaikki yhteiskunnalliset tahot toimivat esteettömästi ja yhdenvertaisesti mahdollistaen vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden.

Rahoituskysymykset koskien vammaispalvelujen riittäviä resursseja ja järjestöjen toimintaedellytyksiä. Vammaispalveluiden rahoituksen hyvinvointialueilla on oltava riittävän suuri, jotta palvelut toteutuvat yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa järjestöillä on suuri rooli julkiseen sektoriin kohdentuvien leikkausten paikkaajana. Lahjoitusvähennys on laajennettava koskemaan myös sote-järjestöjä.

Vammaisten ihmisten keskeisten palvelujen saatavuus. Fyysisesti vammaisten ihmisten kannalta keskeisten palvelujen (esim kuljetus, apuvälineet, kuntoutus, henkilökohtainen apu, avustajakoira) on oltava oikea-aikaisia ja niitä on saatava riittävästi suhteessa omiin yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuultava asiakasta mielekkäiden palvelukokonaisuuksien varmistamiseksi. Oikea-aikaisten ja riittävien palvelujen avulla ylläpidetään ja kohennetaan vammaisen ihmisen toimintakykyä, jotta hän voi käydä töissä, opiskella ja elää muuten merkityksellistä, yhdenvertaista elämää.

Esteetön yhteiskunta. Esteettömyys mahdollistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallisuuden ja on erityisesti fyysisesti vammaisille sekä toimintaesteisille ihmisille tärkeää. Esteettömyys on YK:n vammaissopimuksen mukaan ihmisoikeus. Esteettömyys pitää huomioida läpileikkaavasti kaikilla hallinnonaloilla ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Vammaisten ihmisten liikenneturvallisuus. Fyysisesti vammaiset ihmiset voivat olla liikenteessä haavoittuvassa asemassa esimerkiksi apuvälineensä vuoksi. Tarvitaan uudenlaista toimintakulttuuria sekä konkreettisia tapoja, joilla voidaan varmistaa vammaisten ihmisten liikenneturvallisuus. Esimerkiksi jalankulku- ja pyöräilyväylien esteettömyys, mikroliikkumisen käytänteiden kehittäminen, pakollinen erityisryhmien kuljettajakoulutus taksinkuljettajille sekä teiden ylläpidosta ja talvikunnossapidosta huolehtiminen edistävät liikenneturvallisuutta.

Liikkumistapojen esteettömyys ja kohtuuhintaisuus. Fyysisesti vammaiset ja toimintaesteiset ihmiset tarvitsevat esteettömiä liikenne- ja/tai kuljetuspalveluja osallistuakseen yhteiskunnan erilaisiin toimintoihin. Esteettömät matkaketjut sekä riittävät ja turvalliset taksipalvelut antavat mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja yhdenvertaiseen osallisuuteen. Lataus- ja jakeluinfran esteettömyys ja joustavat pysäköintikäytännöt liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen haltijalle ovat fyysisesti vammaisten ihmisten autoilun kannalta keskeisiä asioita.

Työkyvyttömyyseläkkeiden lineaarinen malli. Jotta kaikkien työpanosta voidaan hyödyntää täysimääräisesti, on osatyökykyisten työllistymistä parannettava lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan osa-aikatyöhön. Kokoaikatyö ei ole mahdollista kaikille. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimalli tukisi palkan ja eläkkeen yhteensovittamista niin, että työnteko kannattaa aina. Nykyjärjestelmää tulisi kehittää: kun ansiotulot ylittävät nykyiset ansiorajat, eläke vähenee maltillisesti ja tarjoaa näin työelämässä pysymiseen kannustavan vähenemän kokonaistuloissa.

Vammaisten ihmisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset, kuten varautuminen, pelastautuminen ja kriisitilanteet. Kiinnitetään huomiota väestönsuojien esteettömyyteen sekä fyysisesti vammaisten ihmisten huomioimiseen evakuoinneissa ja pelastautumisessa. Kohennetaan fyysisesti vammaisten nuorten mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen. Tuodaan esille erityisesti näkökulmaa, että vammaiset ihmiset voivat olla kriisitilanteissa myös aktiivisia kansalaisia sen lisäksi, että ovat suojelun kohteena.

Työelämäosallisuus. Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten työelämäosallisuus on alhaisempi kuin muun väestön. Tarvitaan asenteiden muokkaamista, tiedon lisäämistä ja työllistymistä tukevia sopivia palveluja, jotta yhä useampi vammainen ihminen pääsee kouluttautumaan ja töihin, antamaan panoksensa yhteiskuntaan. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti vammaisten ihmisten työllisyyden edistämisessä tulee pyrkiä ensisijaisesti avoimilla työmarkkinoilla hankittavaan työkokemukseen ja uralla etenemiseen. Työ, jossa vammasta ei koidu olennaista haittaa, on aina ensisijainen lähtökohta.

YK:n vammaisyleissopimuksen ja yhdenvertaisuuden merkitys, syrjinnän vastustaminen. Muistutamme YK:n vammaissopimuksen sitovuudesta: artiklassa 5 määritellään kaikenlainen vammaisuuteen kohdistuva syrjintä kielletyksi. Muistutamme myös muista keskeisistä laeista, jotta vammaisten ihmisten oikeudet toteutuisivat Suomessa täysimääräisesti. Yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden merkitys on keskeinen, kun edistetään vammaisoikeuksia. Vammaiset ihmiset kohtaavat keskimääräistä enemmän syrjintää ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdään runsaasti ilmoituksia syrjinnästä vammaisuuden perusteella.

Hallituksen esitys vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskevaksi laiksi

Valmiuslain kokonaisuudistus

Hallituksen esitys vammaispalvelulain soveltamisalan tarkentamista koskevaksi laiksi

Yhdenvertainen poliittinen osallistuminen, mm. äänestämisen esteettömyys. YK:n vammaisyleissopimuksen artiklan 29 mukaisesti valtion tulee varmistaa vammaisten henkilöiden mahdollisuus osallistua poliittiseen toimintaan. Fyysisesti vammaisten ihmisten mahdollisuudet osallistumiseen ovat kuitenkin rajalliset, koska esimerkiksi kaikki äänestyspaikat, valtuustosalit jne eivät ole esteettömiä. Tavoittelemme tilannetta, jossa kaikki yhteiskunnalliset tahot toimivat esteettömästi ja yhdenvertaisesti mahdollistaen vammaisten ihmisten yhteiskunnallisen aktiivisuuden.

Vammaisten ihmisten keskeisten palvelujen saatavuus. Fyysisesti vammaisten ihmisten kannalta keskeisten palvelujen (esim kuljetus, apuvälineet, kuntoutus, henkilökohtainen apu, avustajakoira) on oltava oikea-aikaisia ja niitä on saatava riittävästi suhteessa omiin yksilöllisiin tarpeisiin. Sosiaali- ja terveydenhuollossa on kuultava asiakasta mielekkäiden palvelukokonaisuuksien varmistamiseksi. Oikea-aikaisten ja riittävien palvelujen avulla ylläpidetään ja kohennetaan vammaisen ihmisen toimintakykyä, jotta hän voi käydä töissä, opiskella ja elää muuten merkityksellistä, yhdenvertaista elämää.

Esteetön yhteiskunta. Esteettömyys mahdollistaa vammaisten ihmisten yhdenvertaisen osallisuuden ja on erityisesti fyysisesti vammaisille sekä toimintaesteisille ihmisille tärkeää. Esteettömyys on YK:n vammaissopimuksen mukaan ihmisoikeus. Esteettömyys pitää huomioida läpileikkaavasti kaikilla hallinnonaloilla ja kaikilla yhteiskunnan tasoilla.

Vammaisten ihmisten liikenneturvallisuus. Fyysisesti vammaiset ihmiset voivat olla liikenteessä haavoittuvassa asemassa esimerkiksi apuvälineensä vuoksi. Tarvitaan uudenlaista toimintakulttuuria sekä konkreettisia tapoja, joilla voidaan varmistaa vammaisten ihmisten liikenneturvallisuus. Esimerkiksi jalankulku- ja pyöräilyväylien esteettömyys, mikroliikkumisen käytänteiden kehittäminen, pakollinen erityisryhmien kuljettajakoulutus taksinkuljettajille sekä teiden ylläpidosta ja talvikunnossapidosta huolehtiminen edistävät liikenneturvallisuutta.

Liikkumistapojen esteettömyys ja kohtuuhintaisuus. Fyysisesti vammaiset ja toimintaesteiset ihmiset tarvitsevat esteettömiä liikenne- ja/tai kuljetuspalveluja osallistuakseen yhteiskunnan erilaisiin toimintoihin. Esteettömät matkaketjut sekä riittävät ja turvalliset taksipalvelut antavat mahdollisuuden itsenäiseen elämään ja yhdenvertaiseen osallisuuteen. Lataus- ja jakeluinfran esteettömyys ja joustavat pysäköintikäytännöt liikkumisesteisen pysäköintitunnuksen haltijalle ovat fyysisesti vammaisten ihmisten autoilun kannalta keskeisiä asioita.

Työkyvyttömyyseläkkeiden lineaarinen malli. Jotta kaikkien työpanosta voidaan hyödyntää täysimääräisesti, on osatyökykyisten työllistymistä parannettava lisäämällä heidän mahdollisuuksiaan osa-aikatyöhön. Kokoaikatyö ei ole mahdollista kaikille. Osatyökyvyttömyyseläkkeen ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimalli tukisi palkan ja eläkkeen yhteensovittamista niin, että työnteko kannattaa aina. Nykyjärjestelmää tulisi kehittää: kun ansiotulot ylittävät nykyiset ansiorajat, eläke vähenee maltillisesti ja tarjoaa näin työelämässä pysymiseen kannustavan vähenemän kokonaistuloissa.

Rahoituskysymykset koskien vammaispalvelujen riittäviä resursseja ja järjestöjen toimintaedellytyksiä. Vammaispalveluiden rahoituksen hyvinvointialueilla on oltava riittävän suuri, jotta palvelut toteutuvat yksilöllisten tarpeiden mukaisesti. Kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten turvaaminen kaikilla yhteiskunnan tasoilla on erityisen tärkeää tilanteessa, jossa järjestöillä on suuri rooli julkiseen sektoriin kohdentuvien leikkausten paikkaajana. Lahjoitusvähennys on laajennettava koskemaan myös sote-järjestöjä.

Vammaisten ihmisten turvallisuuteen liittyvät kysymykset, kuten varautuminen, pelastautuminen ja kriisitilanteet. Kiinnitetään huomiota väestönsuojien esteettömyyteen sekä fyysisesti vammaisten ihmisten huomioimiseen evakuoinneissa ja pelastautumisessa. Kohennetaan fyysisesti vammaisten nuorten mahdollisuuksia osallistua maanpuolustukseen. Tuodaan esille erityisesti näkökulmaa, että vammaiset ihmiset voivat olla kriisitilanteissa myös aktiivisia kansalaisia sen lisäksi, että ovat suojelun kohteena

Työelämäosallisuus. Fyysisesti vammaisten ja toimintaesteisten ihmisten työelämäosallisuus on alhaisempi kuin muun väestön. Tarvitaan asenteiden muokkaamista, tiedon lisäämistä ja työllistymistä tukevia sopivia palveluja, jotta yhä useampi vammainen ihminen pääsee kouluttautumaan ja töihin, antamaan panoksensa yhteiskuntaan. YK:n vammaissopimuksen mukaisesti vammaisten ihmisten työllisyyden edistämisessä tulee pyrkiä ensisijaisesti avoimilla työmarkkinoilla hankittavaan työkokemukseen ja uralla etenemiseen. Työ, jossa vammasta ei koidu olennaista haittaa, on aina ensisijainen lähtökohta.

YK:n vammaisyleissopimuksen ja yhdenvertaisuuden merkitys, syrjinnän vastustaminen. Muistutamme YK:n vammaissopimuksen sitovuudesta: artiklassa 5 määritellään kaikenlainen vammaisuuteen kohdistuva syrjintä kielletyksi. Muistutamme myös muista keskeisistä laeista, jotta vammaisten ihmisten oikeudet toteutuisivat Suomessa täysimääräisesti. Yhdenvertaisuuden ja esteettömyyden merkitys on keskeinen, kun edistetään vammaisoikeuksia. Vammaiset ihmiset kohtaavat keskimääräistä enemmän syrjintää ja yhdenvertaisuusvaltuutetulle tehdään runsaasti ilmoituksia syrjinnästä vammaisuuden perusteella.