Keski-Pohjanmaan Yrittäjät ry

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueella käynnissä ja vireillä paljon puhtaan energian hankkeita. Tuulivoimahankkeita uhkaa metsäpeurojen suojavyöhykeasetus. Vaikutukset suurinvestointeihin, kuten alumiinitehtaaseen, herättää keskustelua.

Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueen yrityksillä maan toiseksi vahvimmat taseet ja maan alhaisin maksuvaikeusaste, silti haasteita rahoituksien saamisessa. Pankit tiedustelevat yrittäjiltä vakuuksiksi jopa henkilökohtaista omaisuusluetteloa. Omistajanvaihdoksien suurimpana esteenä rahoitus.​

Ulkolaisen työvoiman työ-/oleskelulupien käsittelyajat pidentyneet ja myös kriteerit tiukentuneet – kiristää pk-yrityksien tilannetta. Myös heikko vuokra-asuntotilanne sekä pankkien tiukka rahoituspolitiikka haastaa ulkomaisen työvoiman ottamista. Isommat teollisuusyritykset pohtivat omien vuokra-asuntojen rakentamista.

Keski-Pohjanmaan alueella vahva yhteistyön henki ja halu katsoa eteenpäin. Täytyy keskittyä ja tukea vahvistamaan yrittäjien, kuntien ja alueen korkeakoulujen välistä yhteistyötä, tavoitteena vahvistaa TKI-toimintaa. Alueella täytyy valmistautua kasvuun ja suurinvestointien toteutumiseen, ja siihen yritykset ja yrittäjät tarvitsevat tukea.

Yrittäjän sosiaaliturva ja jaksaminen​ Yrittäjien sosiaaliturva on edelleen puutteellinen, ja moni yrittäjä kokee epävarmuutta esimerkiksi sairaus- ja eläketurvan suhteen. YEL-uudistus täytyy tehdä kestävällä ja yrittäjiä kannustavalla tavalla. Yrittäjien jaksaminen ja työhyvinvointi ovat nousseet tärkeiksi teemoiksi.

Sijainti ja markkinoiden saavutettavuus​ Suomen maantieteellinen sijainti ja harva asutus vaikeuttavat markkinoiden saavuttamista ja kasvua, erityisesti vientiä tavoitteleville yrityksille. Suurhankkeiden ja investointien tukeminen tärkeää, niillä keskeinen merkitys pk-yrityksille ja alueen kehittymiselle.

Sukupolvenvaihdokset ja omistajanvaihdokset​ Perintö- ja lahjaverotuksen muutokset sekä sukupolvenvaihdosten rahoitus ovat ajankohtaisia haasteita monille perheyrityksille. Perintöverotukseen tulee puuttua, jotta sukupolvenvaihdokset ovat kannattavia ja turvataan yrityksien jatkuminen ja pysyminen Suomessa.

Korkea verotus ja byrokratia​ Vaikka Suomi on liiketoiminnan kannalta houkutteleva maa, korkea verotus ja monimutkainen sääntely vaikeuttavat yritysten perustamista ja kasvua. Byrokratian vähentäminen ja verotuksen keventäminen ovat toistuvia toiveita yrittäjiltä.

Hankintalaki Hankintalain uudistus tärkeä viedä läpi, jotta vahvistetaan pk-yrityssektorin mahdollisuuksia julkisiin kilpailutuksiin.

YEL-uudistus YEL-uudistus tärkeää toteuttaa niin, että YEL-maksut eivät muodostu yrittäjyyden esteeksi. Yrittäjällä on säilyttävä valinnanvapaus, on määriteltävä, mitä tarkoitetaan todellisilla tuloilla ja YELin on kohdeltava tasapuolisesti kaikkia yrittäjiä.

Yrityksien rahoitustilanne Kasvu tarvitsee investointeja, mutta pankkien hanat ovat kiinni. Vakuudet päätetään keskitetysti Helsingissä, eikä yrittäjän todellisuus näy niissä pöydissä. Rahoituksien saatavuushaaste estää yrityksien kasvua ja investointeja.

Positiivinen luottorekisteri Positiiviseen luottorekisteriin tulee lisätä yksinyrittäjille myös työtulot - ei pelkät velat. Tulojen puute yrittäjillä estää esimerkiksi autorahoituksen saamista.

Pohjoisen ja Itäisen Suomen ohjelmat

Tiestön kunto ja määrärahojen riittävyys tiestön kunnon korjaamiseen Keski-Pohjanmaan ja Pohjanmaiden alueella.

Yritysrahoituksien heikko saatavuus ja rahoituksen puutteen vaikutus pk-yrityksien toiminnalle, kasvulle ja uusien yritykisen perustamiselle Keski-Pohjanmaan Yrittäjien toimialueella.

Huoltovarmuuden parantaminen Keski-Pohjanmaan alueella.

Teknologianeutraali tehomekanismi tarvitaan Suomen sähkömarkkinoiden tehon riittävyyden varmistamiseen ja tuossa tehomekanismissa on huomioita olemassa oleva tuotanto, jotta nykyisten CHP-laitosten kannattavuutta ei heikennetä ja laitokset säilyvät mukana markkinatarjonnassa, kunnes on tarjolla riittävästi kustannustehokasta korvaavaa säätyvää tuotantoa. Tehomekanismilla varmistetaan markkinoiden huippukuormitustilanteissa ja pitkinä tuulettomina ajanjaksoina se, että tehoa Suomen sähkömarkkinoilla olisi riittävästi tarjolla.

Kierrätyskelvottoman jätteen polttamisessa syntyvä ja talteen otettu hyödynnettävissä oleva lämpö tulee tulkita lainsäädännössä hukkalämmöksi. Jätteenpolttolaitokset Suomessa käsittelevät osana jätehuoltojärjestelmää kierrätykseen kelpaamatonta jätettä, jolle ei ole orgaanisen jätteen kaatopaikkakiellon 2016 jälkeen ole ollut muuta käsittelyvaihtoehtoa. Näiden laitosten tuottama lämpö on siten jätteenkäsittelyprosessin sivutuotteena väistämättömästi syntyvää lämpöä. Näin ollen jätteenpolttolaitokset ovat ympäristölupiensa mukaisesti oleellinen osa jätesektorin jätteen käsittelyä.