Lihakeskusliitto ry, Finska Köttbranschens Förbund rf

Kansallinen ruokastrategia. Toimenpiteiden vaikutus kotimaisen ruokaketjun kilpailukykyyn.

Lihantarkastus ja maksut, niiden toteuttamistapa yleisesti. Digitalisaation hyödyntäminen (sekä kansallinen että EU-taso).

Tuotantosidonnaiset tuet. Teuraskaritsan laatupalkkion merkitys kotimaiselle ruokaketjulle, sekä määrä että laatu.

Tuontilihan salmonellavalvonnan ohjeistus. Toiveena selkeys ja riskiperusteisuus.

Elintarvikkeiden pakkausmerkinnät / raaka-aineen alkuperän ilmoittaminen. Säädösten tulkinta epäselvä.

Lampaan SED-bakteeeri. Suomeen kaivataan ohjeistusta tästä jotta lammasketju pystyy toimimaan normaalisti. Mieluiten vastaava ohjeistus kuin Ruotsissa.

Elinkeinon ja viranomaisten yhteistyön sujuvoittaminen. Elinkeinoa velvoittavat säädökset tulisi saattaa voimaan riittävin siirtymäajoin. Ei takautuvasti. Sujuvuutta ja pelisääntöjä tiedonluovutukseen. Kaipaamme lisätietoa siitä, miten tiedonluovutus toimii, ja miten voisimme omalta osaltamme sujuvoittaa tätä yhteistyötä. Miten Ruokavirasto on keskimäärin pystynyt vastaamaan tietopyyntöihin tietosuojalain tarkoittamissa aikatauluissa tiedonluovutuksen ja hinta-arvioiden antamisen osalta? Hyvä tiedonkulku ja vuoropuhelu helpottaa sekä viranomaisen että elinkeinon työtä.

Elintarviketurvallisuusjärjestelmien (sertifioidut GFSI-järjestelmät) hyödyntäminen valvonnassa säästäisi sekä valtion ja kuntien että elinkeinon voimavaroja. Tähän on jo säädöspohja voimassa ja Ruotsin ja Tanskan esimerkit.

Poromarkkinoiden läpinäkyvyys ja harmaan talouden torjunta. Lehtitietojen perusteella harmaa talous on jopa kasvanut. Lihakeskusliitto esittää, että nykyiset, eläinkohtaiset tuet muutettaisiin (ilman budjettivaikutusta valtiolle) Norjan ja Ruotsin mallin mukaiseksi teurastustueksi. Tuen saisi teurastamossa teurastetusta ja lihantarkastetusta ruhosta. Tämä suojaisi rehellisten yrittäjien elinkeinoa.

Teurastuksen sivutuotteiden käsittely. Suomen tulisi kansallisesti edistää EU-tasoista TSE-säädösten reipasta keventämistä. Kustannukset riskimateriaalin talteenotosta, logistiikasta ja hävittämisestä ovat huikeat, ja hyötyyn nähden täysin kohtuuttomat.

Pakkausmerkinnät / raaka-aineen alkuperän ilmoittaminen Raaka-aineen alkuperän ilmoittaminen on hyvä asia. Uusia kansallisia säädöksiä ei kuitenkaan tarvita, eikä varsinkaan uusia merkittäviä kuluja suomalaisille yrityksille. Uusien pakkausmerkintäsäädösten tulee olla EU-tasoisia.

Kotimaisen liharaaka-aineen saatavuustilanne. Elintarviketeollisuuden käyttämä kotimainen liharaaka-aine on käytännössä vain 1-3 yrityksen käsissä. Keskittynyt markkina heikentää kilpailutilannetta. Nyt sekä kotimaisen että tuontiraaka-aineen saatavuus on nopeasti ja rajusti heikentynyt.

Pakkausmerkinnät / koneellisesti erotettu liha. Suomen kannanmuodostus ja viestin vieminen EU-tasolle.

Elintarvikeviennin puollonkaulat – Salmonellasäädösten tulkinta Tuplataan lihajalosteiden vienti sujuvoittamalla raaka-aineen tuonnin pullonkauloja (salmonellavalvonnan käytänteet ovat nykyisellään sekavia ja epäloogisia). Lihakeskusliiton jäsenillä on erittäin merkittävää jalostevientiä jo nyt.

Teurastamoiden lihantarkastus ja -valvontamaksut Lihakeskusliitto haluaa mukaan lihantarkastuksen kehittämistyöhön. Tavoitteena tulee olla sujuva, läpinäkyvä ja kilpailuneutraali menettely. Kilpailuvirasto on jo todennut, että nykyinen järjestelmä tuottaa tuntuvia kannustinloukkuja. Kokonaisuudessaan lihantarkastusmaksut ovat Suomessa kohtuuttoman kalliit.

Ravitsemussuositukset. Valtioneuvoston toimeksiannossa pyytämä vaikutusarvio on tehtävä huoltovarmuuden ja kansantalouden osalta ja tiedot julkistettava. Seuraavaan neuvottelukuntaan tulee nimittää myös ruokaketjuun perehtyneitä asiantuntijoita.

Elintarvikemarkkinoiden toimivuus ja sopimussuhteet Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintaedellytykset ja toimintamuodot.

Eläinten pito teurastamolla. Säädösten tulkintaa, eläinten hyvinvoinnin turvaaminen.

EU-metsäkatoasetus. Toimeenpano ja vaikutukset suomalaiseen elinkeinoon.

Maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden nimisuojajärjestelmä

Kansalliset ravitsemussuositukset. Huoltovarmuus ja vaikutukset elinkeinoon otettu riittämättömästi huomiseen.

Työelämä Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmän kokous, VAMYT-ryhmä

OM:n toimenpiteet VANEn toimintaohjelmassa 2023-2027. Läsnä: erityisasiantuntija Marica Nordman (OM), yksikön päällikkö Corinna Tammenmaa (OM), hallitussihteeri Pamela Sarasmo (OM), johtaja Jaska Siikavirta (STM), neuvotteleva virkamies Merja Heikkonen (STM), erityisasiantuntija Tea Hoffren (STM)

Vammaisasiat, yhdenvertaisuus, vammaisten oikeudet VM:n toimenpiteet VANEn toimintaohjelmassa 2023-2027 Läsnä: neuvotteleva virkamies Markku Mölläri (VM), erityisasiantuntija Marku Rahkola (VM), neuvotteleva virkamies Ira Alanko (VM), budjettineuvos Outi Luoma-aho (VM), johtaja Jaska Siikavirta (STM), neuvotteleva virkamies Merja Heikkonen (STM), erityisasiantuntija Tea Hoffren (STM)

Työelämä Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmän kokous, VAMYT-ryhmä

Hyvinvointialueet Eduskunnan vammaisasioiden yhteistyöryhmän kokous, VAMYT-ryhmä. Läsnä: pj Paula Risikko, 1. varapuhemies, kansanedustajat Ville Väyrynen ja Oskari Valtola, erityisavustaja Emma Hannonen

kansalaisyhteiskuntastrategia, avustusmäärien lasku ja kestävän kehityksen suositukset.

valtion budjetti ja järjestöjen avustusmäärärahojen leikkaukset

avustusmäärärahojen lasku, järjestöjen hallinnollisen taakan keventäminen

Elintarvikkeiden kemiallinen turvallisuus – savuaromit Savuaromien kieltohanke EU:ssa ja sen vaikutus elinkeinoon.

Elintarvikemarkkinoiden toimivuus ja sopimussuhteet. Elintarvikemarkkinavaltuutetun toimiston toimintaedellytyksien turvaaminen.

Elintarviketurvallisuusjärjestelmien hyödyntäminen valvonnassa

EU:n metsäkatoasetus, sen käytännön toteutusmahdollisuudet.

Poromarkkinoiden läpinäkyvyys, tilastointi ja valvonta.

Valtakunnalliset ravitsemussuositukset Kansallisten, valmistelussa olevien suositusten valmistelun laatu sekä vertailu muiden pohjoismaiden tilanteeseen.

Teurastamoiden lihantarkastus ja -valvontamaksut Myös maksujen vertailu muihin EU-maihin.

Teurastuksen sivutuotteiden käsittely. Mahdollisuudet, regulaatio, näihin liittyvät kilpailuasiat.

Vihreä siirtymä – liha on osa ratkaisua Lannan mahdollisuudet, maaperän hiilensidonta.