SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry, SOSTE Finlands social och hälsa rf

Sosiaaliturvajärjestelmä. Yleistuen tason ja kattavuuden on oltava riittävä. Tuen sisällä eri elämäntilanteissa oleville kohdentuvien velvoitteiden ja sanktioiden on oltava kohtuullisia. Huoltovastuu ja lasten riittävä toimeentulo on huomioitava yleistuessa: lapsikorotukset tai vastaava elementti on palautettava. Tosiasiallisesti työkyvyttömien tilanteen parantamiseksi pitää tehdä konkreettisia toimia. Yhden hakemuksen malli tulee saada käyttöön mahdollisimman pian. Uusia leikkauksia sosiaaliturvaan ei enää tule tehdä. Suojaosat on palautettava.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset. Sote-järjestöt edistävät valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuu mittavia leikkauksia, jotka toteutuessaan heikentävät merkittävästi järjestöjen auttamistyötä. Leikkausten vaikutukset tulevat näkymään kasvavina sote-menoina ja ihmisten pahoinvointina. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti ja samalla uudistettava valtionavustuskäytänteitä byrokratiaa vähentäväksi.

Työllisyyspolitiikka. Järjestöjen roolia työllistäjinä ja työllistymisen tukijoina on vahvistettava, erityisesti nuorten ja haavoittuvassa asemassa olevien osalta. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen asiantuntemus tulee hyödyntää työllisyyspalvelujen kehittämisessä. Palkkatuen ohella tarvitaan uusia työllistämistuen malleja, ja palkkatukea on suunnattava myös järjestöille. Kolmannen sektorin työpaikat ovat usein ensimmäinen askel kohti avoimia työmarkkinoita ja tarjoavat tärkeää valmentavaa tukea.

Ensisijaisesti digitaalinen viranomaisviestintä. SOSTE pitää sähköisen tiedoksiannon ensisijaisuutta koskevaa uudistusta lähtökohtaisesti perusteltuna, mutta näkee siinä merkittäviä yhdenvertaisuus- ja oikeusturvariskejä. Kaikki eivät pysty käyttämään digipalveluja, eikä Suomi.fi ole vielä kattavasti käytössä. SOSTE esittää käyttöönoton lykkäämistä, parempaa saavutettavuutta, monikielistä viestintää ja digitukea, tekstiviestiherätteitä sekä oikeutta vahvaan tunnistautumiseen. Uudistuksessa on varmistettava, ettei säästötavoitteet vaaranna heikoimmassa asemassa olevien oikeuksia.

Sote-järjestöt ja kokonaisturvallisuus. Kokonaisturvallisuuden mallissa koko suomalainen yhteiskunta on sitoutunut turvallisuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa. Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Häiriötilanteissa ja kriiseissä tarpeet palveluille, neuvonnalle, ohjaukselle ja tiedolle vain kasvavat. Sote-järjestöt voivat omalla toiminnallaan tukea kansalaisten toimintakykyä ja väestön kriisinkestävyyttä, joten järjestöjen asemaa kokonaisturvallisuuden toimijoina on vahvistettava.

Eduskunnan köyhyysryhmä. Ryhmän tarkoituksena on edistää politiikkaa, jolla torjutaan köyhyyttä. Ryhmä toimii eduskuntapuolueiden kesken poikkipoliittisesti. Ryhmä levittää tietoa kansanedustajille ja muille keskeisille päättäjille esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä tapaamalla köyhyyden teemoihin ja tukipalveluihin keskittyviä sidosryhmiä. Ryhmä voi myös laatia kannanottoja tärkeiksi ja ajankohtaisiksi katsomistaan teemoista. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkosto. Ryhmän toiminta pohjaa laajaan terveyskäsitykseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Vaikuttamistyötä ryhmä tekee muun muassa järjestämällä seminaareja ja tekemällä kirjallisia kysymyksiä sekä kannanottoja. Ryhmä tekee yhteistyötä myös eduskunnan muiden verkostojen kanssa sekä tapaa ulkopuolisia asiantuntijoita ja ryhmiä. SOSTE on ryhmän yhteistyöjäsen ja toimii sihteerinä.

Talouspolitiikka. Talouspolitiikassa on edistettävä hyvinvointitaloutta, joka yhdistää taloudellisen, sosiaalisen ja ekologisen oikeudenmukaisuuden. Tämä edellyttää inklusiivista kasvua, oikeudenmukaista verotusta, kattavaa sosiaaliturvaa, saavutettavia sote-palveluja, järjestöjen toimintaedellytysten turvaamista sekä ekologisesti kestävää talouspolitiikkaa. SOSTE esittää mm. budjettivaikuttamisessaan, että hallitus vahvistaa näitä periaatteita, sillä ne tukevat kestävää kasvua, arjen turvaa ja pitkällä aikavälillä myös julkisen talouden tasapainoa.

Eduskunnan kuntoutusverkosto. Verkosto tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja edistää sen kehitystä Suomessa. Verkosto tukee kuntoutuksen asemaa eri elämänalueilla, vaikuttaa lainsäädäntöön ja laatii kannanottoja. Se järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kuntoutusaiheista. Verkoston tavoitteet vaihtelevat vuosittain. Ne keskittyvät esimerkiksi nuorten ja työikäisten työkyvyn sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset. Sote-järjestöt edistävät valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuu mittavia leikkauksia, jotka heikentävät merkittävästi järjestöjen auttamistyötä ja matalan kynnyksen tukea. Leikkausten vaikutukset tulevat näkymään kasvavina sote-menoina ja ihmisten pahoinvointina. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti ja valtionavustuskäytänteitä uudistettava ripeästi.

Sosiaaliturvajärjestelmä. Yleistuen tason ja kattavuuden on oltava riittävä. Tuen sisällä eri elämäntilanteissa oleville kohdentuvien velvoitteiden ja sanktioiden on oltava kohtuullisia, eikä ihmisiltä saa vaatia sellaisia panoksia, joihin he eivät pysty vastaamaan. Huoltovastuu ja lasten riittävä toimeentulo on huomioitava yleistuessa: lapsikorotukset tai vastaava elementti on palautettava. Tosiasiallisesti työkyvyttömien tilanteen parantamiseksi on tehtävä konkreettisia toimia. Yhden hakemuksen malli on saatava käyttöön mahdollisimman pian. Uusia leikkauksia sosiaaliturvaan ei pidä tehdä.

Talouspolitiikka. Hyvinvointitalous korostaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista oikeudenmukaisuutta. Sen edistäminen vaatii inklusiivista kasvua, tehokasta ja oikeudenmukaista verotusta, kattavaa sosiaaliturvaa, saavutettavia sote-palveluita, sote-järjestöjen turvattuja toimintaedellytyksiä, hoivatyön tukemista ja ekologisesti kestävää talouspolitiikkaa. SOSTE esittää, että hallitus toteuttaa talouspolitiikassaan hyvinvointitalouden periaatteita, jotka vahvistavat kestävää kasvua ja arjen turvaa sekä pitkällä aikavälillä lisäävät hyvinvointia ja alentavat julkisia menoja.

Kansalaisyhteiskunta ja demokratia. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian perusta. Suomessa pitää luoda pitkäjänteinen suunnitelma kansalaisyhteiskunnan roolin kehittämiseksi ja turvaamiseksi. Tavoitteena pitää olla yhdessä järjestöjen ja poliittisten toimijoiden kanssa laadittu kansalaisyhteiskuntavisio.

Sosiaalihuollon leikkaukset. Hallituksen esittämät sosiaali- ja terveydenhuollon leikkaukset herättävät vakavan huolen palvelujen riittävyydestä ja kansalaisten hyvinvoinnista. Toimenpiteet ovat pistemäisiä ja kokonaiskuvaa vaikutuksista on vaikea hahmottaa. Säästöt osuvat pitkälti samoihin ihmisiin. SOSTE korostaa, että julkista taloutta voi vahvistaa myös verotuksen avulla, kuten listaamattomien yhtiöiden osinkoverotusta maltillisesti kiristämällä, sitomalla valmisteverot hintatasoon ja ottamalla käyttöön porrastetun terveysveron.

Eduskunnan köyhyysryhmä. Ryhmän tarkoituksena on edistää politiikkaa, jolla torjutaan köyhyyttä. Ryhmä toimii eduskuntapuolueiden kesken poikkipoliittisesti. Ryhmä levittää tietoa kansanedustajille ja muille keskeisille päättäjille esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä eduskunnan köyhyyspäivän. Ryhmä voi myös laatia kannanottoja tärkeiksi ja ajankohtaisiksi katsomistaan teemoista. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Toimeentulotuen uudistus. Pitkäaikaisen tuen tarpeen vähentäminen on kannatettavaa, mutta sen tulee tarkoittaa pienituloisten aseman parantamista, ei velvoitteita ja leikkauksia. Jo tehtyjen sosiaaliturvaleikkausten lisäksi myös täydentävän ja ehkäisevän toimeentulotuen myöntäminen on tiukentunut monin paikoin, kertovat Sosiaalibarometrin tiedot. Perusosaa ei tule leikata ja suojaosa pitää säilyttää. SOSTEn laskelmat osoittavat, että ehdotetut perusosan tason leikkaukset ja suojaosan poisto lisäävät pienituloisten määrää noin 28 400:lla.

Sote-järjestöt ja Terveydeksi -ohjelma. Terveydeksi-ohjelman toimeenpanosuunnitelma sisältää vuosille 2025–2027 suunnatut toimenpiteet, joilla edistetään suomalaisten terveyttä ja hyvinvointia sekä vähennetään sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta. Sote-järjestöillä on hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa ja ne täydentävät palvelujärjestelmää. On tärkeää, että sote-järjestöt huomioidaan kumppaneina ohjelman toimeenpanossa kuten asiantuntijajäsenen roolissa ohjelman työryhmissä tai osatoteuttajina hankehaussa.

Eduskunnan köyhyyspäivä. Päivän tavoitteena on lisätä kansanedustajien ymmärrystä köyhyydestä, jotta sen vähentäminen huomioitaisiin päätöksenteossa. Tapahtumaan kokoontui noin 30 järjestöä ja muuta toimijaa jakamaan tietoa ajankohtaisesta köyhyystilanteesta ja ratkaisuista. Järjestöt kohtaavat työssään laajasti lapsiperheitä, nuoria, opiskelijoita, työttömiä, maahanmuuttajia ja eläkeläisiä. Niiden viesti toimeentulon kehityksestä oli synkkä: viime vuosien mittavat sosiaaliturvaleikkaukset näkyvät arjessa toimeentulo-ongelmina.

Sote-järjestöt ja maanpuolustus. Valtakunnallisilla maanpuolustuskursseilla käsitellään turvallisuuspolitiikan ja kokonaisturvallisuuden ajankohtaisia kysymyksiä ja varautumista. Kurssit on suunnattu niin sotilaille kuin siviileille, ja niiden tavoitteena on vahvistaa maanpuolustustahtoa ja osaamista eri tilanteisiin, kuten häiriöihin ja poikkeusoloihin. On tärkeää lisätä tietämystä maanpuolustuskurssien toteutuksen käytännöistä ja osallistujien valintaperusteista. Valtakunnallisissa sote-järjestöissä on halukkuutta osallistua maanpuolustuskursseille.

Sote-järjestöt ja kokonaisturvallisuus. Kokonaisturvallisuuden mallissa koko suomalainen yhteiskunta on sitoutunut turvallisuuden varmistamiseen kaikissa tilanteissa. Yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Häiriötilanteissa ja kriiseissä tarpeet palveluille, neuvonnalle, ohjaukselle ja tiedolle vain kasvavat. Sote-järjestöt voivat omalla toiminnallaan tukea kansalaisten toimintakykyä ja väestön kriisinkestävyyttä, joten järjestöjen asemaa kokonaisturvallisuuden toimijoina on vahvistettava.

Terveysvero. Suomessa on otettava käyttöön terveysperusteinen vero, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan. Ensivaiheessa verotus voisi koskea sokeria. Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille itselleen että yhteiskunnalle erityisesti julkisen terveydenhuollon menojen kasvuna. Terveysvero hillitsisi sote-kustannusten nousupainetta ja toisi verotuloja valtiolle. Porrastettu vero kirittäisi teollisuutta tuotemuotoiluun.

Eduskunnan kuntoutusverkosto. Verkosto tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja edistää sen kehitystä Suomessa. Verkosto tukee kuntoutuksen asemaa eri elämänalueilla, vaikuttaa lainsäädäntöön ja laatii kannanottoja. Se järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kuntoutusaiheista. Verkoston tavoitteet vaihtelevat vuosittain. Ne keskittyvät esimerkiksi nuorten ja työikäisten työkyvyn sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Kuntoutus. SOSTE korostaa, että hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen pääsyn haasteisiin on löydettävä pysyvät ratkaisut, mikä edellyttää riittävää rahoitusta hyvinvointialueille. Kuntoutuspalveluiden saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja, ja hoito- sekä palveluketjut katkeavat usein eri palveluiden rajapinnoilla siirtymävaiheissa. Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen tulee muodostaa saumattomasti yhteen toimiva kokonaisuus, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja jossa myös järjestöjen tarjoamalla tuella on tärkeä rooli.

Asiakasmaksut ja sairastamisen hinta. Suomessa asiakasmaksut ja lääkkeiden omavastuut ovat Pohjoismaihin ja moniin Euroopan maihin verrattuna korkeat. Maksut kasaantuvat erityisesti iäkkäille, pienituloisille ja huono-osaisille, joilla on suurin palvelutarve. Viime vuosina maksujen korotukset ovat ajaneet osan ihmisistä ahtaalle. Pienituloisten ja perusturvan varassa elävien, kuten toimeentulotuen tai takuueläkkeen saajien, maksuhuojennuksia on helpotettava. Hyvinvointialueiden tulisi ottaa käyttöön automaattiset huojennuskäytännöt. Tasasuuruisia terveydenhuollon maksuja olisi huojennettava.

Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta edistäviä toimia on edelleen kehitettävä hyödyntäen järjestöjen asiantuntemusta. Palkkatukityöpaikat kolmannella sektorilla ovat usein ensimmäinen askel kohti avoimia työmarkkinoita. Investoinnit heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin, palkkatukeen ja työnantajien vastaanottokyvyn parantamiseen vähentävät pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja lisäävät verotuloja työttömien siirtyessä avoimille työmarkkinoille

WHO:n yleiskokous. SOSTE korostaa, että terveys ja hyvinvointi rakentuvat arjessa ja yhteisöissä, eivät vain palveluissa. Kansalaisjärjestöt vahvistavat luottamusta ja resilienssiä, tavoittavat haavoittuvimmat ja tukevat kriiseissä. Hyvinvointitalous edellyttää yhteisiä tavoitteita yli sektorirajojen, erityisesti koulutuksessa, ilmastossa ja työllisyydessä. Yksinäisyys on vakava terveysuhka, ja lasten ja nuorten hyvinvointiin investoiminen tuottaa moninkertaiset hyödyt. Ennaltaehkäisy, peruspalvelut ja yhteisöllisyys vahvistavat kriisivalmiutta.

Hankintadirektiivi. Valtionapuviranomaisen mukaan monet avustuksia saavat järjestöt ovat hankintayksiköitä ja ne joutuvat siksi hankinnoissaan soveltamaan hankintalakia. Hankintadirektiiviä uudistettaessa sääntelyä tulee karsia ja korvata unionin tuomioistuimen oikeuskäytäntöön perustuvalla komission ohjeistuksella. ”Julkisoikeudellisen laitoksen” määrittelyssä tulee tehdä selväksi se, että pelkästään julkisen avustuksen saaminen ei muodosta sellaista määräysvaltasuhdetta, jonka perusteella itsenäinen kansalaisjärjestö tai säätiö olisi luokiteltavissa julkisoikeudelliseksi laitokseksi.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset. Sote-järjestöt edistävät valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuu mittavia leikkauksia, jotka toteutuessaan heikentävät merkittävästi järjestöjen auttamistyötä. Leikkausten vaikutukset tulevat näkymään kasvavina sote-menoina ja ihmisten pahoinvointina. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti ja uudistettava valtionavustuskäytänteitä ja -kriteereitä.

Kansalaisyhteiskunta ja demokratia. Vahva kansalaisyhteiskunta on demokratian perusta. Suomessa pitää luoda pitkäjänteinen suunta ja suunnitelma kansalaisyhteiskunnan roolin kehittämiseksi. Tavoitteena on laatia kansalaisyhteiskuntavisio yhdessä järjestöjen ja poliittisten toimijoiden kanssa.

Terveysvero. Suomessa on otettava käyttöön terveysperusteinen vero, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan. Ensivaiheessa verotus voisi koskea sokeria. Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille itselleen että yhteiskunnalle erityisesti julkisen terveydenhuollon menojen kasvuna. Terveysvero hillitsisi sote-kustannusten nousupainetta ja toisi verotuloja valtiolle. Porrastettu vero kirittäisi teollisuutta tuotemuotoiluun.

Sosiaaliturvajärjestelmä. SOSTEn kysely toi esille, että viimeaikaisten sosiaaliturvaleikkausten vaikutukset ovat heikentäneet ihmisten toimeentuloa. Leikkausten kielteiset vaikutukset ovat painottuneet pienituloisiin sekä haavoittuvassa asemassa oleviin. Toimeentulo-ongelmien lisääntyminen näkyy myös järjestöjen toiminnan kysynnän lisääntymisenä. Sosiaaliturvaleikkauksia koskevia lakeja ei tule tarkastella irrallaan toisistaan. Esitysten yhteisvaikutusten arviointi tulee olla käytettävissä jo hallitusten esitysluonnosten lausuntoaikana. Uusia leikkauksia sosiaaliturvaan ei enää tule tehdä.

Talouspolitiikka. Hyvinvointitalous korostaa taloudellista, sosiaalista ja ekologista oikeudenmukaisuutta. Sen edistäminen vaatii inklusiivista kasvua, tehokasta ja oikeudenmukaista verotusta, kattavaa sosiaaliturvaa, saavutettavia sote-palveluita, sote-järjestöjen turvattuja toimintaedellytyksiä, hoivatyön tukemista ja ekologisesti kestävää talouspolitiikkaa. Vaikka hyvinvointitaloudesta tinkiminen saattaa tuntua järkevältä velkasuhteen laskemiseksi, pidemmällä aikavälillä hyvinvointitalouteen kohdistetut panostukset paitsi lisäävät ihmisten ja luonnon hyvinvointia myös alentavat kustannuksia

Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta edistäviä toimia on edelleen kehitettävä hyödyntäen järjestöjen asiantuntemusta. Palkkatukityöpaikat kolmannella sektorilla ovat usein ensimmäinen askel kohti avoimia työmarkkinoita. Investoinnit heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin, palkkatukeen ja työnantajien vastaanottokyvyn parantamiseen vähentävät pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja lisäävät verotuloja työttömien siirtyessä avoimille työmarkkinoille.

Toimeentulotuen uudistus. Toimeentulotuen pitää olla aidosti viimesijainen etuus. Jotta sen tarve vähenisi, perusturvaetuuksien tason on oltava riittävä. Toimeentulotuen on täytettävä perustuslain velvoite taata jokaiselle oikeus ihmisarvoisen elämän kannalta välttämättömään toimeentuloon. Tuen tasoa ei pidä leikata. Vuokranormien on perustuttava alueiden todelliseen vuokratasoon ja ihmisten yksilölliset tilanteet huomioida asumismenojen korvaamisessa. Asiakkaille on tarjottava riittävästi henkilökohtaista palvelua. Perusosan alentamisesta on luovuttava.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmä 2030-luvulla. Yhdenvertainen järjestelmä edellyttää pitkäjänteistä kehitystyötä yli hallituskausien. Hyvinvointialueiden tarkastelu ei yksin riitä ongelmien ratkaisemiseen. Julkinen rahoitus tulee nähdä kokonaisuutena eli varat olisi kohdennettava sinne, missä saavutetaan suurin hyvinvointi- ja terveyshyöty. Sosiaalipalveluiden kehittäminen on yhtä tärkeää kuin terveyspalvelujen. Painopiste laitettava ennaltaehkäisyyn ja perustasolle. Sote-järjestöillä ja monituottajamallilla on tässä tärkeä rooli.

Kokonaisturvallisuus. Sote-järjestöjen rooli on tärkeä valmiuden, varautumisen sekä kokonaisturvallisuudessa vahvistamisessa. Järjestöt ovat tärkeä ottaa mukaan Suomen kokonaisturvallisuuden rakentamiseen ja ymmärtää niiden laaja osaaminen ja vahva kontaktipinta tavallisten ihmisten arkeen yhteiskunnan häiriötilanteissa.

EU-asiat. Eurooppalaista ohjausjaksoa on uudistettava hyvinvointitalouden ohjauksen periaatteiden mukaisesti. Ohjausjakson sosiaalista pilaria vahvistamalla myös talouspolitiikkaa on mahdollista suunnata entistä enemmän hyvinvoinnin tukemiseen. EU:n asettamasta köyhyyden vähentämisen tavoitteesta on pidettävä kiinni. EU:n yhteistä terveyspolitiikkaa on vahvistettava. Lääkkeiden saatavuus on varmistettava sekä EU:ssa että sen jäsenmaissa. Kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen Euroopassa on torjuttava. Järjestöjä on kuultava ja osallistettava ohjausjakso-prosessissa ja lainsäädäntöhankkeissa.

Kuntoutus. SOSTE korostaa, että hoitoon, hoivaan ja kuntoutukseen pääsyn haasteisiin on löydettävä pysyvät ratkaisut, mikä edellyttää riittävää rahoitusta hyvinvointialueille. Kuntoutuspalveluiden saatavuudessa on merkittäviä alueellisia eroja, ja hoito- sekä palveluketjut katkeavat usein eri palveluiden rajapinnoilla siirtymävaiheissa. Sosiaalitoimen, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon ja kuntoutuksen tulee muodostaa saumattomasti yhteen toimiva kokonaisuus, joka vastaa asiakkaiden tarpeisiin ja jossa myös järjestöjen tarjoamalla tuella on tärkeä rooli.

Eduskunnan kuntoutusverkosto. Verkosto tarjoaa jäsenilleen ajankohtaista tietoa kuntoutuksesta ja edistää sen kehitystä Suomessa. Verkosto tukee kuntoutuksen asemaa eri elämänalueilla, vaikuttaa lainsäädäntöön ja laatii kannanottoja. Se järjestää seminaareja ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista kuntoutusaiheista. Verkoston tavoitteet vaihtelevat vuosittain. Ne keskittyvät esimerkiksi nuorten ja työikäisten työkyvyn sekä ikääntyvien toimintakyvyn tukemiseen. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Kansallinen palvelureformi ja järjestöt. Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaa ja palveluja kannattaa hyödyntää hyvinvointialueilla ennaltaehkäisyn vahvistamiseksi. Palvelureformin kansallisen ohjauksen on tuettava järjestöjen työtä, jotta järjestöjen lisäarvo saadaan täysimääräisenä käyttöön. Palvelureformin sisältöjen uudistamistyössä järjestöillä on paljon annettavaa kansallisten ohjelmien ja hankkeiden toimeenpanossa sekä työryhmätyöskentelyssä.

Perusterveydenhuollon hoitotakuu. Hoitotakuun seitsemän päivän tavoitteesta tulisi edelleen pitää kiinni. Näin ongelmiin voidaan puuttua ajoissa ja välttää raskaampien palvelujen tarvetta sekä ehkäistä sairauksien kroonistumista ja pitkäaikaishaittoja, kuten työkyvyttömyyden kehittymistä. Näyttää vahvasti siltä, että tämä tavoite karkaa käsistä. Terveydenhuollon rahoitusleikkaukset ja hoitotakuun pidentäminen voivat heikentää luottamusta julkisiin palveluihin entistä enemmän.

Eduskunnan köyhyysryhmä. Ryhmän tarkoituksena on edistää politiikkaa, jolla torjutaan köyhyyttä. Ryhmä toimii eduskuntapuolueiden kesken poikkipoliittisesti. Ryhmä levittää tietoa kansanedustajille ja muille keskeisille päättäjille esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä tapaamalla köyhyyden teemoihin ja tukipalveluihin keskittyviä sidosryhmiä. Ryhmä voi myös laatia kannanottoja tärkeiksi ja ajankohtaisiksi katsomistaan teemoista. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Eduskunnan terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen verkosto. Ryhmän toiminta pohjaa laajaan terveyskäsitykseen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä. Vaikuttamistyötä ryhmä tekee muun muassa järjestämällä seminaareja ja tekemällä kirjallisia kysymyksiä sekä kannanottoja. Ryhmä tekee yhteistyötä myös eduskunnan muiden verkostojen kanssa sekä tapaa ulkopuolisia asiantuntijoita ja ryhmiä. SOSTE on ryhmän yhteistyöjäsen ja toimii sihteerinä.

Hyvinvointialueet ja järjestöyhteistyö. Hyvinvointialueet tekevät yhteistyötä sosiaali- ja terveysalan järjestöjen kanssa. Järjestöillä on keskeinen rooli eri väestöryhmien hyvinvoinnin ja terveyden tukemisessa niin kansallisella kuin alueellisellakin tasolla. Ne tarjoavat muun muassa vertaistukea, ohjausta ja neuvontaa asiakkaille, potilaille ja omaisille. Järjestöjen asiantuntemusta kannattaa hyödyntää myös palvelujen suunnittelussa ja kehittämisessä.

Terveysvero. Suomessa on otettava käyttöön terveysperusteinen vero, joka kohdistuisi laaja-alaisesti suolaan, sokeriin ja tyydyttyneeseen rasvaan. Ensivaiheessa verotus voisi koskea sokeria. Epäterveellinen ruokavalio lisää väestön sairastavuutta ja aiheuttaa kustannuksia sekä yksilöille itselleen että yhteiskunnalle erityisesti julkisen terveydenhuollon menojen kasvuna. Terveysvero hillitsisi sote-kustannusten nousupainetta ja toisi verotuloja valtiolle. Porrastettu vero kirittäisi teollisuutta tuotemuotoiluun.

Sosiaali- ja terveysjärjestöjen toimintaedellytykset. Sote-järjestöt edistävät valtakunnallisesti, alueellisesti ja paikallisesti sosiaalista hyvinvointia ja terveyttä, ehkäisevät ongelmia sekä vahvistavat kansalaisten osallisuutta. Järjestöjen valtionavustuksiin kohdistuu mittavia leikkauksia, jotka toteutuessaan heikentävät merkittävästi järjestöjen auttamistyötä. Leikkausten vaikutukset tulevat näkymään kasvavina sote-menoina ja ihmisten pahoinvointina. Järjestöjen toimintaedellytykset on turvattava pitkäjänteisesti ja uudistettava valtionavustuskäytänteitä ja -kriteereitä.

Sosiaaliturvajärjestelmä. Järjestelmästä on tehtävä selkeä ja sujuva, jotta kaikki tukiin oikeutetut saavat etuuden helposti ilman viivästyksiä. Yhden hakemuksen malli ja etuusehdotus on otettava käyttöön tällä vaalikaudella. Uusi yleistuki on toteutettava niin, että se selkeyttää etuusjärjestelmää, vähentää eri etuuksien väliinputoamisia sekä joustavoittaa etuuden ja työtulojen yhteensovittamista. Etuuden tason on oltava riittävä. Yleistuki on valmisteltava parlamentaarisesti, jotta sosiaaliturvan kehittäminen pysyy yli vaalikausien johdonmukaisena. Järjestöt otettava mukaan valmisteluun.

Hallituksen esitys eduskunnalle yleistuen malliksi

Eduskunnan köyhyyspäivän suunnittelu ja toteutus sekä aiheeseen liittyvät vaikuttamismateriaalit. Päivän teemana oli ajankohtainen köyhyystilanne ja keinot köyhyyden vähentämiseksi. Kansanedustajilta kerättiin sitoumuksia toimista köyhyyden vähentämiseksi.

Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työllistyminen. Heikoimmassa työmarkkina-asemassa olevien työelämäosallisuutta edistäviä toimia on edelleen kehitettävä hyödyntäen järjestöjen asiantuntemusta. Palkkatukityöpaikat kolmannella sektorilla ovat usein ensimmäinen askel kohti avoimia työmarkkinoita. Investoinnit heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluihin, palkkatukeen ja työnantajien vastaanottokyvyn parantamiseen vähentävät pitkällä aikavälillä sosiaali- ja terveyspalveluiden tarvetta ja lisäävät verotuloja työttömien siirtyessä avoimille työmarkkinoille.

TE-palvelujärjestelmän uudistaminen. Sote-järjestöjen asiantuntemus erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevien työllistymisen tukemisessa on hyödynnettävä työllisyystoimien kehittämisessä ja järjestämisessä. Järjestöjen, säätiöiden ja yhteiskunnallisten yritysten tarjoamat eritasoiset palvelut pitkäaikaistyöttömille, osatyökykyisille ja työmarkkinoiden ulkopuolella oleville tulee integroida vahvemmin osaksi työvoimapalveluiden kokonaisuutta. Palvelujärjestelmän ohjauksella ja seurannalla on varmistettava palveluiden yhdenvertainen saatavuus.

Asiakasmaksut ja sairastamisen hinta. Sairastamisen, palveluiden ja hoivan kustannukset eivät saa johtaa siihen, että ihminen ei saa tarvitsemiaan palveluita. Asiakasmaksuja ei tule korottaa, eivätkä lääkkeiden käyttäjien kokonaiskulut saa kasvaa. Asiakasmaksujen alentamista ja perimättä jättämistä on helpotettava nykyisestä. Lääkkeiden vuosiomavastuun ositus on toteutettava, jotta alkuvuodelle kasaantuvat lääkekulut eivät rasita kohtuuttomasti taloutta. Palvelu-, matka- ja lääkemaksukatot on yhdistettävä yhdeksi maksukatoksi ja yhteisen maksukaton taso sidottava takuueläkkeen tasoon.

EU-asiat. Eurooppalaista ohjausjaksoa on uudistettava hyvinvointitalouden ohjauksen periaatteiden mukaisesti. Ohjausjakson sosiaalista pilaria vahvistamalla myös talouspolitiikkaa on mahdollista suunnata entistä enemmän hyvinvoinnin tukemiseen. EU:n asettamasta köyhyyden vähentämisen tavoitteesta on pidettävä kiinni. EU:n yhteistä terveyspolitiikkaa on vahvistettava. Lääkkeiden saatavuus on varmistettava sekä EU:ssa että sen jäsenmaissa. Kansalaisyhteiskunnan tilan kaventuminen Euroopassa on torjuttava. Järjestöjä on kuultava ja osallistettava ohjausjakso-prosessissa ja lainsäädäntöhankkeissa.

Sosiaali- ja terveydenhuollon palveluvalikoima. Sote-palveluihin tehdään isoja leikkauksia: sosiaali- ja terveydenhuollosta leikataan, hoitotakuun tiukennuksista luovutaan, sairaala- ja päivystysverkkoa karsitaan, hoitajamitoitusta lasketaan. Leikkaukset koskettavat paljon palveluja ja erilaista tukea tarvitsevia ihmisiä. Päätökset on tehtävä huolelliseen kokonaisarvioon perustuen ja huomioitava yhteisvaikutukset eri väestöryhmiin. Valmistelussa on järjestettävä sidosryhmätilaisuuksia ja -kuulemisia. Järjestökoalitio on otettava mukaan lääkkeiden vuosiomavastuun ositusta koskevaan valmisteluun

Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi toimeentulotuesta annetun lain muuttamisesta

Eduskunnan köyhyysryhmä. Ryhmän tarkoituksena on edistää politiikkaa, jolla torjutaan köyhyyttä. Ryhmä toimii eduskuntapuolueiden kesken poikkipoliittisesti. Ryhmä levittää tietoa kansanedustajille ja muille keskeisille päättäjille esimerkiksi järjestämällä seminaareja ja keskustelutilaisuuksia sekä tapaamalla köyhyyden teemoihin ja tukipalveluihin keskittyviä sidosryhmiä. Ryhmä voi myös laatia kannanottoja tärkeiksi ja ajankohtaisiksi katsomistaan teemoista. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Hyvinvointitalous. SOSTE esittää hallitukselle veropakettia, jonka maltilliset veronkorotukset toisivat noin 3,2 miljardin euron lisäyksen verotuloihin ilman, että talouskasvu kärsisi tai että toimenpiteet heikentäisivät heikoimmassa asemassa olevien tilannetta. SOSTE korostaa, että sosiaaliturvasta ei ole enää varaa leikata tällä hallituskaudella. SOSTEn veropaketissa esitetään muun muassa uutta terveysveroa, haittaverojen sitomista indeksiin sekä yhteisöveron korotusta.

Eduskunnan kuntoutusverkosto. Työryhmän tarkoitus on antaa jäsenilleen tietoa kuntoutuksesta sekä tukea ja edistää kuntoutuksen kenttää Suomessa. Työryhmä pyrkii edistämään kuntoutuksen roolia jokaisella elämän osa-alueella, myös vaikuttaen ministeriöiden kautta lainvalmisteluun. Vaikuttamistyönsä tueksi työryhmä järjestää asiantuntijoiden kanssa seminaareja sekä informaatio- ja keskustelutilaisuuksia ajankohtaisista aiheista. SOSTE toimii ryhmän sihteerinä.

Hyvinvointialueet ja järjestöyhteistyö. Sosiaali- ja terveysjärjestöt on tärkeä ottaa mukaan hyvinvointialueiden strategioiden valmisteluun uudella valtuustokaudella. Strategiassa on linjattava, miten järjestöjen tarjoama tuki, neuvonta ja ohjaus sekä ehkäisevä toiminta nivotaan osaksi alueen toimintaa ja palvelukokonaisuuksia. Järjestöillä on tärkeä rooli muun muassa vertaistuen, ohjauksen ja neuvonnan tarjoamisessa potilaille ja omaisille. Järjestöjen osaaminen kannattaa hyödyntää palveluiden suunnittelussa ja kehittämisessä.

Valtion tutkimusrahoitus lääketieteelliselle tutkimukselle. Julkisen tutkimusrahoituksen supistuminen heikentää suomalaisten tutkijoiden mahdollisuutta osallistua kansainvälisiin monikeskustutkimuksiin. Tutkimusrahoituksen vähentyminen heikentää myös esimerkiksi syöpäpotilaiden mahdollisuutta päästä mukaan uusimpien lääkkeiden tutkimuspotilaaksi. Potilaiden osallisuus ja osallistaminen on tärkeää terveystieteellisessä tutkimuksessa. Julkinen tutkimusrahoitus olisi turvattava pitkäjänteisesti.

Terveydenhuollon henkilöstön saatavuus. Hyvinvointialueiden kriisiytymisen syynä on paitsi kustannusten nousu, myös henkilöstön saatavuuteen liittyvät haasteet. Sosiaali- ja terveysministeriön Hyvän työn ohjelma pyrkii parantamaan julkisen sote-sektorin henkilöstön veto- ja pitovoimaa. SOSTE on huolissaan hoitotakuun löysentämisestä ja hoitojonojen kasvusta, jota myös henkilöstövaje aiheuttaa.

Kansallisen terveysalan museon perustaminen. Suomeen tarvitaan valtakunnallinen terveysalan museo, jonka tarkoituksena on säilyttää ja esitellä suomalaisen terveydenhuollon historiaa ja saavutuksia, kuten sairaanhoidon kehitystä, lääketieteen innovaatioita ja pandemioiden vaikutuksia. Museo toimisi myös koulutuksellisena ja tiedonvälityksen välineenä, auttaen ymmärtämään terveydenhuollon kehityksen merkitystä ja sen nykyisiä kiistakysymyksiä. Hankkeen tueksi tarvitaan terveysalan toimijoiden lisäksi valtionhallinnon tukea. SOSTE on yksi hankkeen perustajajärjestöistä.

WHO-asiat. Maailman terveysjärjestö WHO:n puitteissa neuvotellaan uudesta pandemiasopimuksesta sekä kansainvälisen terveyssäännöstön muutoksista. Tavoitteena on vahvistaa kansainvälistä sääntelykehystä pandemioihin ja muihin terveysuhkiin varautumiseksi. SOSTE pitää erittäin tärkeänä, että pandemiasopimus on laadittu ja hyväksytään WHO:n yleiskokouksessa. Virallinen informaatio on keskeistä asianmukaisen tiedon levittämisessä.