Suomen Kulttuurirahasto sr

Suomen Kulttuurirahaston ajankohtaiset asiat (pitkäaikainen sidosryhmäyhteistyö).

Pohjoismaisen säätiöyhteistyön ajankohtainen tilanne.

Suomalaislasten ja -nuorten lukutaidon parantaminen.

Taidetestaajat -kulttuurikasvatusohjelman tulevaisuus.

Suomen Kulttuurirahaston ajankohtaiset asiat (pitkäaikainen sidosryhmäyhteistyö)

Selkokirjallisuuden ajankohtainen tilanne kotimaassa

Teatterikentän toimijoiden ajankohtainen tilanne kotimaassa

Soitinakatemioiden toiminnan ajankohtainen tilanne

Suomessa vuonna 2025 järjestettävän pohjoismaisen säätiötapaamisen valmistelut

Kuntavaalit vuonna 2025: kuntien kulttuuritoiminnan tulevaisuus

Mirjam Helin -laulukilpailun valmistelut ja tulevaisuuden kehittämissuunnitelmat

Kulttuuripoliittinen selonteko 2023-2024

Koulutuspolitiikka. RT:lle keskeistä on osaavan työvoiman riittävyys RT:n kaikille toimialoille. Tämä vaatii osaamiskapeikkojen ja kohtaanto-ongelmien ratkaisemista. Koulutusjärjestelmien rahoitusmalleja on kehitettävä. Ammatillisesta koulutuksesta valmistuvien työllisyysastetta on nostettava ja korkeakoulutettujen määrää on lisättävä. Rakennettu ympäristö on huomioitava laajasti TKI-tiekartassa, ja TKI-panostuksia alaan on lisättävä.

Työllisyyspolitiikka. Joka viides suomalainen työskentelee rakentamisen, rakennustuoteteollisuuden, kiinteistönhoidon tai niihin liittyvien palveluiden parissa. RT haluaa työmarkkinoille vakautta. RT ja koko rakennusala ovat tehneet yhdessä viranomaisten kanssa pitkäjänteistä ja onnistunutta työtä harmaan talouden kitkemiseksi. Myös työturvallisuuden parantaminen on hyvin korkealla RT:n tavoitteissa.

Asuntopolitiikka. RT:n tavoitteena on varmistaa asuntotuotantotavoitteiden toteutuminen. Asuntomarkkinoiden sääntelyä tai siihen liittyvän rahoituksen sääntelyä ei pidä tiukentaa. MAL-sopimuksista on kehitettävä valtion ja suurten kaupunkiseutujen yhteinen kasvuvisio. Asuntopolitiikan onnistumisessa kaavoituksella ja maankäytöllä on iso rooli.

Liikennepolitiikka. Toimiva logistiikka ja hyvä saavutettavuus varmistavat suomalaisten turvallisuuden, hyvinvoinnin ja sujuvan arjen. Riittävällä väylärahoituksella rakennamme ja pidämme kunnossa tarpeitamme vastaavaa liikennejärjestelmää, joka turvaa niin kriisinkestävyyden kuin kasvun. Jotta väyläverkko palvelisi parhaalla tavalla, tarvitsemme aiempaa kunnianhimoisempaa liikennepolitiikkaa.

Rakennusten energiatehokkuus. Rakennusten energiatehokkuuden lisääminen on välttämätöntä ilmastonmuutoksen torjumiseksi ja hiilineutraaliustavoitteiden saavuttamiseksi. Olemassa olevien rakennusten energiatehokkuutta parannettava ja normiohjausta on kehitettävä rakennusten elinkaarihuomioiden. Materiaali- ja teknologianeutraliteetti on oltava kaiken lähtökohtana.

Rakentaminen, kaavoitus ja maapolitiikka. Kaupunkien maankäytöllä on merkittävä vaikutus sekä elinkeinoelämän tuottavuuteen että työ- ja asuntomarkkinoiden toimivuuteen. Maankäytöllä on mahdollisuus määritellä kaupunkien tulevaisuuden elinvoimaa, kuinka kaupunki kasvaa ja kehittyy. Sujuva kaavoitus mahdollistaa investoinnit ja kestävän kasvun, kun hankkeita saadaan jouhevasti liikkeelle.

Rakennusalan markkinoiden ajankohtainen tilanne ja suhdanne.

Hiilijalanjälki rakennusalalla. Hiilijalanjäljen laskenta rakennusalalla tulee pakolliseksi isoon osaan uudiskohteita vuoden 2026 alusta. Hiilijalanjälki tulee olla rakennuskohteen kannalta todellinen ja sen laskenta toistettavissa läpinäkyvyyden kannalta. Hiilijalanjäljelle tullaan asettamaan raja-arvo vuoden 2025 alkupuolella, tämän tasolla tulee olemaan merkittävä vaikutus hiilijalanjäljen painoarvoon.