UPM-Kymmene valmistaa vaihtoehtoja fossiilitalouden ratkaisuihin puupohjaisista materiaaleista. Toimimme kuudella liiketoiminta-alueella: UPM Fibres, UPM Energy, UPM Raflatac, UPM Specialty Papers, UPM Communication Papers ja UPM Plywood. Yhtiössämme työskentelee noin 15 800 henkilöä ja liikevaihtomme on noin 10,3 mrd euroa. UPM:n osakkeet on listattu Nasdaq Helsinki Oy:ssä.
Energiamarkkinat: Sähkömarkkinoiden lainsäädännöllinen kehitys.
Sähköntuotanto: Säädettävän vesivoiman ja vakaan ydinvoiman tarve tulevaisuuden sähköjärjestelmässä ja poliittiset keinot edistää tätä (vesilaki, alueellinen vesienhoito, vetytalous). Hintasignaalien merkitys teollisuuden kulutusjoustojen ja joustavan kapasiteetin investointien mahdollistajana.
Yhtiön strateginen muutos: UPM:n suunnitelma muodostaa uusi erillisyhtiö graafisten paperien ympärille
Kiertotalouspolitiikka: EU:n kiertotalouspolitiikka ja sen kansallinen toimeenpano.
Ympäristöluvitus: Ennakoitavan ympäristöluvituksen merkitys elinkeinoelämän toimintaympäristölle
Sähköistämistuki: Suomen sähköistämistuen merkitys suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaajana ja tuen jatkomahdollisuudet
Teollisuuspolitiikka: Vakaan teollisuuspolitiikan tarve, elementit ja merkitys suomalaiselle metsäteollisuudelle
Metsien kasvun edistäminen: Keinot metsien kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseen Suomessa.
Vetytalous: Keinot edistää vetytaloutta Suomessa ja erityisesti metsäteollisuudessa.
Päästökauppa: EU:n päästökaupan kehitys ja sen kansallinen toimeenpano.
Teollisuuden logistiikka: Toimivan logistiikan merkitys teollisuuden raaka-aine- ja tavarakuljetuksille ja logistiikan kehittämismahdollisuudet
EU:n ilmastopolitiikka: Kunnianhimoisen EU:n ilmastopolitiikan tarve yrityksille ja suomalaisyritysten kilpailukyvyn turvaaminen (päästökauppa, hiilirajamekanismi, taakanjakosektori, LULUCF).
Puun saatavuus: Puun saatavuuden merkitys metsäteollisuudelle ja keinot edistää sitä (esim. logistiikka, kuolinpesät, metsänhoitorästit, metsien kasvun lisääminen).
Yritysverotus: Laki elinkeinotulon verottamisesta ja siihen liittyvän hallitusohjelmakirjauksen toteuttaminen. (”Selvitetään ja mahdollisuuksien mukaan toteutetaan korkovähennysoikeuden rajoituksen infrastruktuuripoikkeuksen laajennus suurten energiahankkeiden osalta”).
Maankäyttösektori, metsien ilmastopolitiikka: Metsäteollisuuden puunkäytön vaikutus metsien hiilinieluihin, EU:n LULUCF-tavoitteet ja metsien kasvun lisääminen.
Energiaverotus: Kilpailukykyisen energiaverotuksen merkitys suomalaisyritysten kilpailukyvyn turvaamiselle.
EU:n kauppapolitiikka: Reilun ja avoimen kauppapolitiikan tärkeys suomalaisille vientiyrityksille ja Euroopan unionille.
Vienin edistäminen: Valtion ja suomalaisyritysten yhteistyön kehittäminen viennin edistämisen vauhdittamiseksi
Metsien monimuotoisuus: Keinot ja sitoumukset edistää monimuotoisuutta talousmetsissä ja suojelluissa metsissä.
Koulutus: Koulutuspolitiikan vaatimukset osaavan työvoiman saamiselle valmistavaan teollisuuteen
Vesipuitedirektiivin toimeenpano: EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpano Suomessa vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa
Raide- ja tieverkosto: Metsäteollisuuden tarpeet Suomen raide- ja tieverkoston kehittämisessä kansallisesti ja paikallisesti
Metsäverotus: Metsäverotuksen kehitys ja sen vaikutus puun saatavuudelle puuta jalostavalle teollisuudelle.
Metsien kasvun edistäminen: Keinot metsien kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseen Suomessa.
TKI-rahoitus: Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiorahoitusta koskevan politiikan kehitys ja merkitys metsäteollisuudelle
Hallituksen esitys eduskunnalle laeiksi jätelain, ympäristönsuojelulain ja hallinto-oikeuslain muuttamisesta (ns. UTU-HE)
Ympäristöluvitus: Ennakoitavan ympäristöluvituksen merkitys elinkeinoelämän toimintaympäristölle
Ydinvoiman asema ja kilpailukyky: EU:n ja Suomen kansallisen lainsäädännön vaikutus ydinvoiman asemaan ja kilpailukykyyn
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus ja sen varmistaminen
Vetytalous: Keinot edistää vetytaloutta Suomessa ja erityisesti metsäteollisuudessa.
Vesipuitedirektiivin toimeenpano: EU:n vesipuitedirektiivin toimeenpano Suomessa vesienhoitosuunnitelmissa ja toimenpideohjelmissa
Tuotepolitiikka: EU:n pakkauspolitiikka (esim. pakkausjäteasetus, direktiivi viherväittämistä, ekosuunnitteluasetus), rakentamislaki ja EU:n kemikaalilainsäädäntö (esim. REACH-asetus).
Teollisuuden logistiikka: Toimivan logistiikan merkitys teollisuuden raaka-aine- ja tavarakuljetuksille ja logistiikan kehittämismahdollisuudet
Sähköntuotanto: Säädettävän vesivoiman ja vakaan ydinvoiman tarve tulevaisuuden sähköjärjestelmässä ja poliittiset keinot edistää tätä (vesilaki, alueellinen vesienhoito, vetytalous). Hintasignaalien merkitys teollisuuden kulutusjoustojen ja joustavan kapasiteetin investointien mahdollistajana
Teollisuuspolitiikka: Vakaan teollisuuspolitiikan tarve, elementit ja merkitys suomalaiselle metsäteollisuudelle
Sähkön hinta ja saatavuus: Sähkön hinnan ja luotettavan saatavuuden merkitys suomalaisen teollisuuden kilpailukyvylle
Sähköistämistuki: Suomen sähköistämistuen merkitys suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn turvaajana ja tuen jatkomahdollisuudet
Raide- ja tieverkosto: Metsäteollisuuden tarpeet Suomen raide- ja tieverkoston kehittämisessä kansallisesti ja paikallisesti
Puun saatavuus: Puun saatavuuden merkitys metsäteollisuudelle ja keinot edistää sitä (esim. logistiikka, kuolinpesät, metsänhoitorästit, metsien kasvun lisääminen)
Raaka-aineen kestävyysvaatimukset: Biopolttoainelainsäädännön sertifiointivaatimukset ja sertifiointikehikon kehittäminen väärinkäytösten estämiseksi
Pakkauspolitiikka: EU:n pakkauspolitiikka, mm. pakkausjäteasetus, direktiivi viherväittämistä, ekosuunnitteluasetus ja kertakäyttömuoviasetus
Metsien kasvun edistäminen: Monimuotoisuuden ja positiivisen ilmastovaikutuksen edistäminen ja yhdistäminen metsien talouskäyttöön. Keinot metsien kasvun ja hiilensidonnan lisäämiseen Suomessa.
Metsien monimuotoisuus: Keinot ja sitoumukset edistää monimuotoisuutta talousmetsissä ja suojelluissa metsissä
Energiamarkkinat: Säätövoiman ja vakaan perusvoiman merkitys sähkömarkkinoiden toimivuudelle vaihtelevan tuotannon tasapainottamisessa. Hintasignaalien merkitys teollisuuden kulutusjoustojen ja joustavan kapasiteetin investointien mahdollistajana
Liikenteen päästötoimet: Biopolttoainepolitiikan vaikutus biopolttoaineiden tuotantoon ja kysyntään
Kiertotalouspolitiikka: EU:n kiertotalouspolitiikka (pakkausjäteasetus) ja kansalliset Green Deal -sopimukset
Ajoneuvojen kiertotalousasetus: Biopohjaisten materiaalien rooli ja mahdollisuudet EU:n ajoneuvojen kiertotalousasetuksessa
Maankäyttösektori: metsien ilmastopolitiikka: Metsäteollisuuden puunkäytön vaikutus metsien hiilinieluihin, EU:n LULUCF-tavoitteet ja metsien kasvun lisääminen.